Ypäjän kisaviikko 2012

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla!

Nyt on yksi haaveistani toteutettu ja päästy hyppäämään Derbykentällä! Muistan kun joskus ehkä 6-vuotiaana Finnderbyssä vannoin itselleni, että tuolla minäkin vielä joskus ratsastan. No eihän Kisaviikon ysikymppi nyt mikään Finnderby ole, mutta kuitenkin ;) Meidän luokassa oli 50 lähtöä ja itse lähdin vissiin numerolla 43. Selailin eilen illalla lähtölistoja ja huomasin, että mukana oli mm. Jaanus Mitt, joka on joskus Rasmullakin hypännyt, sekä Danskun puoliveli Grisu. Kumpaakaan en kyllä paikanpäällä nähnyt.

Lähdettiin jo puoli seitsemän aikaan ajamaan, koska meillä oli pientä ongelmaa auton ja kopin saamisen kanssa, ja ajettiin sitten autolla, jonka vetämisen äärirajoilla oli koppi plus kaksi isoa puoliveristä. Ehdin siinä matkan varrella vielä juosta kotiinkin kun toiselta hevoselta unohtui satulahuopa, eikä viitsitty ruveta koppia kääntämään. Ihme kyllä meillä ei herätty siihen, että rymistelen sisään ja tongin huovan omasta huoneesta ja rymistelin takaisin ulos.

Oltiin paikalla tosi ajoissa ja ehdittiin kaikessa rauhassa varmistaa lähtö ja kävellä rata kahteen kertaan. Koska derbykenttä on sen verran iso, ei radalla ollut mitään järkevillä askemäärillä olevia suhteutettuja saati mitenkään erityisen tiukkoja käännöksiä uusinnassa. Radan kävelyn jälkeen laitettiin hokit jalkaan, kamat päälle ja lähdettiin kohti Estekenttää verkkaamaan. Matkalla tuli vastaan joku nainen joka iloisesti moikkas Rasmua ja kyseli miten meillä on mennyt, eikä mulla ole aavistustakaan kuka hän oli... Tein aika pitkän verkan, vaikka jäädyn itse yleensä verkassa ihan, enkä pysty oikein ratsastamaan. Raivostuttava tapa jännittää, enkä ymmärrä miten saisin sitä karsittua pois. Joka tapauksessa pääsin sitten vihdoin itsekin radalle ja ravailin vähän ennen omaa vuoroani, nurmipohjalla oli muuten tosi kiva mennä!Verkassa Rasmu oli ollut tosi vahva ja pelkäsin, etten saa sitä pysymään kasassa radalla, mutta oikeastaan me aloitettiin jopa liian löysästi ja ykkösen jälkeistä ristilaukkaa en meinannut saada korjattua ollenkaan. Sarjalle tultiinkin jo vähän liian reippaasti ja jarrutin sitten vähän lujemmin että mahduttiin väleihin. Seiskalta kasille oli yllättävän tiukka kaarre, enkä meinannut saada Rasmua kääntymään.. Puhdas rata tuli ja uusinta menikin sitten ihan omalla painollaan kun olin kasin jälkeen toipunut siitä järkytyksestä, että edes ylipäätään pääsin uusintaan. Uusintakin oli puhdas ja oon kyllä nyt ihan älyttömän tyytyväinen, koska päälimmäisenä tavoitteena tolta reissulta oli saada puhdas perusrata ja sain kaupan päälle vielä puhtaan uusinnankin! Loppujen lopuksi oltiin kuudensiatoista - 12 sijoittui - ja Rasmukin oli selvästi tyytyväinen itseensä!