Viime viikolla tuli vuosi täyteen mun ja Jaskan yhteistyön historiassa, mitään tarkkaa vuosipäivää en muista, mutta viikon näin suurinpiirtein. Täytyy myöntää, että kauhulla muistelen niitä ekoja ratsastuskertoja kun olin ihan hukassa ja kujalla siitä, miten nelivuotiasta kuuluisi ratsastaa :D Jaskakin oli vielä todella kokematon, kunto ei meinannut riittää neljän 60cm korkean esteen radan suorittamiseen eikä tasapaino laukkavoltille. Aika pitkälle ollaan siis vuodessa päästy!
Leena Kahisaari kävi Aulangolla 16.10. kuvaamassa hevosia, joten käskin äidin tuuppaamaan Jaskankin kameran eteen. Tuloksena muutama tosi kiva poseerauskuva! Olisi kiva jos olisi laittaa tähän vertailun vuoksi joku rakennekuva viime vuodelta, mutta multa löytyy vain muutama puhelimella sivuviistosta otettu kuva, missä Jaska seisoo käytävällä, joten jätetään se nyt pois sitten.
Kuten lupailin, tässä teille pieni videopostaus Oslosta! Meillä oli siis sunnuntaille kokopäiväliput, mutta aamulta jäi yksi kansallinen luokka näkemättä ja illan juhlashow piti myös aikataulun takia jättää välistä. Expo oli pienempi kuin HIHS:ssä, mutta reilusti tilavampi ja tarjonta monipuolista + hinnat kohdallaan (tein kyllä sellaisen mielenkiintoisen huomion hintoihin liittyen, että jostain syystä Kingslandin hintalapuissa on eritelty EUR ja FIN, joista tuo Suomen hinta on kalliimpi?? :D). Ostosten esittely löytyy videon lopusta!
Mun seitsemän päivän lomani oli aivan liian lyhyt monen asian suhteen, enkä vain kerta kaikkiaan ehtinyt tehdä kaikkea mitä piti ja nähdä kaikkia ihmisiä, ketkä olisin halunnut nähdä. Perjantaina illalla, viimeisenä asiana ennen aamulla seitsemältä lähtevää lentoa, olin vielä omalla koulutunnillani Jasen kanssa. Koko viikon olin yrittänyt hakea sitä "normaalia" ratsastukseeni, tuloksena vain puoliteho ja kipeät lihakset. Perjantaina kuitenkin asiat loksahtivat takaisin paikalleen ja sain alusta asti ratsastettua ajatuksen kanssa - niin, että tiesin mitä teen ja miksi teen, enkä vain ajelehtinut menemään jäykällä tuntumalla ilman alapohjetta. Jaska oli kivan reipas, mutta ei jännittynyt, joten työskentely oli senkin puolesta mukavaa. Tehtiin väistöjä kaarevalla uralla ja uralta pois pitkällä sivulla + laukannostoja kaarevan uran loivista väistöistä. Vähän oli tunnin jälkeen sellainen olo, että miksi ihmeessä mun pitää nyt lähteä, kun sujuu niin mukavasti. Salla ehdotti, että yrittäisin taitella Jaskan matkalaukkuun, mutta se jäi kyllä nyt toteuttamatta :D
Äiti otti muutaman hajanaisen pätkän videota, jotka ovat sattumalta kaikki samasta kierroksesta, eikä meidän parhaat väistöt tallentuneet kameralle, mutta ei voi mitään.
Sunnuntain Oslo Horse Show'n reissusta tulee piakoin pieni videopostaus, joten pysykäähän kuulolla!
Sunnuntaina mun oli tarkoitus osallistua Annan estetunnille, koska lauantaina olisin kuitenkin ehtinyt jo kerran Jaskan selkään palauttelemaan oikeat nappulat mieleen. No lauantaina käytiin äidin kanssa päivällä ensin vain hoitamassa impparihaava ja tarkistamassa, että Jaskalla on kengät jalassa. Vitsailtiin siinä paikalla olleelle kengittäjälle, että tällä kertaa Jaskalle ei tarvitse lyödä irtokenkää, niin kuin yleensä tuon kengittäjän paikalla ollessa. Lähdettiin sitten kotiin syömään ja palattiin parin tunnin päästä tallille liikuttamaan Jaska. Tarhan portille käveli vastaan kolmella kengällä varustettu tyyppi. Hienoa. Olisi sitten edes heittänyt sen kenkänsä aamulla menemään, kun oli kengittäjä paikalla... Peruin valmennukseen tulemiseni, koska olin ihan varma, että kukaan ei sunnuntaina tulisi yhtä irtokenkää kiinnittämään ja koska kyseessä oli etukenkä, ei voisi edes ajatella menevänsä kengättömästä jalasta huolimatta mukaan. Seuraavan kerran kengittäjä oli tilattu perjantaille, joten riskinä oli sekin, että en olisi sitten päässyt koko lomani aikana ratsastamaan Jaskalla, jos kukaan ei pääsisi sitä ennen paikalle. Laitettiin viesti yhdelle meille täysin tuntemattomalle kengittäjälle, joka oli joskus tullut Jaskan karsinanaapurille lyömään irtokengän lyhyellä varoitusajalla ja jollain ihmeen kaupalla kyseinen kengittäjä tulikin sitten vielä samana iltana laittamaan kengän kiinni!
Pääsin siis sittenkin valmennukseen, tosin täysin kylmiltään, koska en lauantaina enää ehtinyt ratsastamaan ja Jaskakin oli vain kävellyt torstaina ja perjantaina. Tuuppasin sitten hepan kävelykoneesen radan rakentamisen ajaksi ja ennen valmennusta tsekkasin vielä liinassa vireystilan ennen kuin kiipesin kyytiin. Jostain ihmeen syystä Jaska käyttäytyi kuitenkin todella fiksusti, eikä siinä ollut yhtään ylimääräistä energiaa pöllöilyyn. Koska viimeisen 2kk aikana olin ollut hevosen selässä huikeat kaksi kertaa ja hypännyt viimeksi elokuussa, oli tarkoituksena saada vain sellainen hyvän mielen valmennus ja toivoa, ettei mitään katastrofaalista sattuisi. Jaska oli niin innoissaan hyppäämässä, että tämä tavoite oli helppo toteuttaa, koska mun tehtäväksi jäi lähinnä ohjata esteelle ja jarrutella linjojen välissä. Kerran J järkyttyi uudesta pinkki-mustasta puomista ja laineesta kun kyseistä estettä tultiin ensimmäistä kertaa toisesta suunnasta, mutta tuon pienen järkyttymisen jälkeen meni mukisematta yli kaikesta ja muutenkin oli sitä mieltä, että hän kyllä tietää mitä tekee ja yritti siksi kiskoa vastaan pidätteissä kun mentiin kohti estettä. Positiivista tosin sekin, koska on huomattavasti helpompaa tehdä pidäte kun hevonen imee kohti estettä, kuin puskea työn ja tuskan kanssa yli. Vähän jäivät hypyt selättömiksi koko tunnin osalta, mutta se johtui varmasti juuri oman vaikuttamiseni puutteista, mikä on ihan ymmärrettävää. Korjaillaan sitä sitten lisää joulukuussa. Anna totesi lopuksi että enhän mä mitään ollut unohtanut, mutta en tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia, että ratsastan kutakuinkin yhtä hyvin (tai huonosti) tauon jälkeen kuin normaalisti... Meillä oli korvanapit taas käytössä, joten videolle ei jäänyt muuta kuin yleisön kommentit, jotka korvasin musiikilla ;)
Heisann! Puolet mun vaihdostani alkaa kohta olla takana ja tätä tekstiä kirjoittaessani istunkin Oslon lentokentällä odottamassa jatkolentoani Helsinkiin. En malta odottaa, että pääsen taas kunnolla ratsastamaan, vaikka kyseessä onkin vain yksi viikko ja Jaskalla on kuulemma imppari jalassaan, joten katsotaan mitä tästä tulee. Sunnuntaina jos Jaska on ok menen Annan estetunnille, mutta muuten viikon suunnitelmat ovat vähän auki vielä.
Tähän asti Jaskasta on tosiaan huolehtinut äiti, Salla ja Anna T. Annan kanssa on karsittu huonoja tapoja pois (pystyyn nouseminen ja selkään noustessa paikalta livahtaminen) ja käyty kaksissa kilpailuissa: Ainossa 80cm puhtaasti, 90cm 8vp ja Ypäjällä 90cm 0-4vp. Lisäksi kiropraktikko käsitteli Jasen vähän aikaa sitten ja käsittelyssä paljastui, että lantio ja selkä olivat aivan jumissa. Toivottavasti tämä uusi juttu eli keuliminen oli nimenomaan sen seuraus eikä syy, niin päästäisiin siitä ehkä vähän nopeammin eroon.
Lupasin päivitellä jotain kun päädyn hevosten pariin Norjassa ja voin nyt iloisena uutisena kertoa, että löysin vihdoin hyvän hevosen kohtalaisella diilillä järkevien kulkuyhteyksien päästä. En olisi enää kovin paljon pidempään kestänyt ilman tallilla oloa tulematta hulluksi, lauantaina meinasin oikeasti alkaa itkemään onnesta karsinaa siivotessani... :D Kerron hepasta lisää joskus myöhemmin omassa postauksessaan!
