Kävelin alkukäyntejä rannassa ja sitten maneesiin, koska kenttä oli sohjoinen ja tilsat tuli kumienkin kanssa. Maneesin seinät piti ihan kummallista ääntä ja lumiakin tuli parin minuutin välein alas, mutta D ei tapansa mukaan korviaankaan lotkauttanut. (Saa nähdä mitä mieltä Rasmu on.) Verkkojen jälkeen rakensin pari kavalettia pitkittäin keskihalkasijalle, että niitä pystyi menemään ympyröillä, kolmikaarisella jne. Dani oli perus kankea ja löysä, eikä kuunnellut muita apuja kuin raipaa D: huoh. Ois voinu kyllä olla vähän mukavempi näin viimesen ratsastuksen kunniaksi kuitenkin...
Loppujen lopuks en tiedä onko parempi että Dani on tossa joka päivä näköpiirissä kun menee Rasmulla kun että se olis jo Loimaalla poissa silmistä ja siten ehkä helpommin ylipäästävissä. En tiedä.
