Epäonnistunut kypäräkameraratsastus ja pukittava alpakka

Kaverin isä antoi kypäräkameran lainaan, jota sitten testasimme tänään, mutta kaiken sen säätämisen jälkeen totesin tässä juuri, että ei me ilmeisesti osattu sitä käyttää, koska yhtäkään videoo ei tallentunut muistikortilleni... Argh... Hyppäsin Erikssonin vihjaamaa kahdeksikkotehtävää ja Rasmu oli alkuun ihan tajuttoman vetelä. Se painoi kädelle ja moottori puuttui. Jos pyysi eteenpäin, se piteni kolme kilometriä ja jos yritti hidastaa se vain venyi taas pitkäksi ja siirtyi raviin, eikä vaihtanut laukassa vaihdetta pienemmäksi. Rasmu ei selvästikään ole aamupäiväliikutus-tyypin hevonen, vaan liikkuu mieluummin kun on maha täynnä päiväheinistä. Pikkuhiljaa, muunmoassa yhden esteenromauttamisen jälkeen, sain Rasmua aktivoitua ja loppujen lopuksi sain aikaan hyvän ratatemmon ja pienet tietkin onnistuivat ilman ongelmia. Tästä kuitenkin jäi kuvamateriaali uupumaan, kun oli se kypäräkamera käytössä. Pystyllä Rasmu oli muutamaan kertaan liian hidas etujaloista, vaikka paikka olikin ok, niin silti puomi tuli alas. Tämän päivän urheilusuoritusta olisi voinut verrata perus Daniratsastukseen, jossa ratsastaja tekee 98% töistä.

Laukanvaihto..!

Näin käy kun unohtaa nostaa etujalkoja...

Mun lempparikuva! :) Kiitos Iiris!

Lähdimme vielä kameramiehenä toimineen kaverin kanssa siirtämään muutama lomaileva tuntsari parin kilometrin päästä rantalaitumelta alpakoiden viereen, laittamaan niille vedet ja siirtämään sähköpaimen. En ole edes ajatellut että alpakka voisi pukittaa, mutta tuli sekin tänään todistettua. Ihme laama-agilityeläimiä ovat.

On ne vaan aika tyhmän näkösiä... :D

Huomenna näillä näkymin herään kukonlaulun aikaan ja poljen Alhaisiin ratsastamaan Brendan, jonka jälkeen lähden yhdeksi taas Ypäjälle, tosin tällä kertaa toimihenkilöksi kisaviikolle.