Katsaus kuluneeseen kauteen ja 2017 tavoitteet

On tullut aika tehdä taas perinteinen tavoitepostaus nyt kun vuosi lähenee loppuaan. Vaikka kisakausi jäi vähän vajaaksi, ehdittiin silti keräämään tuloksia sen verran, että päästiin Hämeen Ratsastajien esterankingissä kolmansiksi! Vaikka ei siihen kamalasti kyllä vaadittu kun seurassa suurin osa kilpailee koulua, mikä on tietenkin vain hyvä mun kannaltani ;)

Vuoden 2016 tavoitteet

Omat ratsastukselliset tavoitteet:

1) Nopeus, selkeys ja tarkoituksellisuus apujen käytössä
Nuoren hevosen kanssa tämä kohta on ollut erityisen tärkeä, koska minun pitää ratsastajana olla se, joka kertoo selkeästi mitä tehdään, eikä hevosen tarvitse vielä osata ehdottaa ratkaisuja epämääräisiin apuihin. Mielessä nämä asiat ovat siis joka ratsastuskerralla, vaikka toisinaan unohtuukin, että Jaska on vasta 5-vuotias kun se käyttäytyy järkevästi. 

2) Rentoutta käsiin ja ryhtiä ylävartaloon
Tämän ikuisuustavoitteen kanssa ei kovin pitkälle päästy. Olen edelleen ihan yhtä vahva ja hidas kädellä sekä lytyssä ylävartalosta kuin vuosi sitten.

3) Keveyttä radan ratsastukseen
Tähän tavoitteeseen on aika hyvin päästy ihan vain sen ansioista, että rataa kisoissa tai kotona ratsastaessani keskityn lähes pelkästään reippaan temmon ja tasaisen rytmin säilyttämiseen, minkä takia en ehdi sählätä omiani lähestymisissä kovinkaan usein.

Jaskan tavoitteet:

1) Taipuminen, sivulle pyytävään pohkeeseen reagointi
Tässä on päästy pitkälle! Alkutalvesta tehtiin Jaskan kanssa ekoja avotaivutuksia ja nyt se kykenee jo menemään lyhyitä pätkiä sulkua - laukassa! Sileällä on siis tapahtunut ihan huima kehitys tämän vuoden aikana.

2) Reaktiivisuuden säilyttäminen/parantaminen
Jaska on ihan yhtä diesel kuin ennenkin :D positiivista kuitenkin se, että ei olla huonompaan suuntaan menty.

3) 90-100cm radoilta kokemusta
Check. Kisoihin päästiin useammin kuin osasin odottaakaan ja vaikka omalta osaltani kausi päättyi elokuussa kahteen fiasko-reissuun, pääsi Jaska vielä hyppäämään Annan kanssa kolme hyvää rataa syksyn aikana. Yhdestä tuli jopa ruusuke mukaan! :)

4) Voiman kasvatus
Luonnollisesti treenaamisesta seuraa voiman kasvaminen, joten tämäkin kohta tuli aika hyvin täytettyä. Lihasmassaa olisin toivonut Jaskan kerryttävän vuoden aikana enemmän, mutta se käytti kaiken energian kasvamiseen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuli korkeutta lisää varmasti viitisen senttiä ja loppupuoliskolla Jaska leveni reilusti edestä. Jospa tämä kasvaminen olisi sitten tässä ja pyöreyttä tulisi sitten seuraavaksi niin saataisiin ne polvetkin kuntoon.

Vuoden 2017 tavoitteet

Vanhat tavoitteet:

1) Rentoutta käsiin ja ryhtiä ylävartaloon
2) Voiman (ja erityisesti lihasmassan!) kasvatus

Uudet tavoitteet:

3) Kokemusta 100cm radoilta, 110cm starttaus
4) Laukan kehittäminen
5) Jaskalle tarkkuutta ja varovaisuutta
6) Oman mukautumisen korjaaminen (vähemmän varpaille nousemista, enemmän vatsalihaksia ja myötäämistä)

Miten mä sitten ajattelin päästä näihin tavoitteisiin? Massaa saadaan lisäämällä soijan ja öljyn määrää (molemmat aloitettiin syksyllä, tällä hetkellä menee 3dl soijaa ja 1dl öljyä - kummatkin tuplataan), jatkamalla Kraftin Sportin syöttämistä täysrehuna (alkuvuodesta syötettiin Kraftin Groov 125), hankitreenillä (mikäli mahdollista) ja lisäämällä enemmän puomi- ja kavalettitehtäviä viikko-ohjelmaan, jotka auttavat myös kohdan 5 kanssa. Laukka kehittyy kun saa massaa lisää ja kun muistaa harjoitella eri vaihteiden käyttöä jokaisella ratsastuskerralla. Jos päästään yhtä paljon kisoihin kuin tänä vuonna, pitäisi kisa- ja ratakokemusta tulla helposti ja 110-startti viimeistään syksyllä olla ihan piece of cake. Oman mukautumisen saisin korjattua hyppäämällä muutamia kertoja ilman jalustimia, mutta nuoren hevosen selkä pitäisi jättää aina mahdollisimman vapaaksi hypyssä ja käyttää kevyttä istuntaa, mitkä eivät luonnollisesti oikein onnistu ilman jalkkareita. Pitää varmaan rakentaa jotain jumppasarjaa sitten. Omaa asentoa sileälläkin pitää vaan miettiä joka päivä ja ratsastaa Jaska paremmin läpi, koska asentoni korjautuu automaattisesti kun hevonen kevenee ja pehmenee alla. Tietenkin se on vähän paradoksaalista, koska jos osaisin itse istua ryhdikkäästi ja rentouttaa kädet alusta asti, tulisi hevonenkin nopeammin hyväksi. Nyt pitää vain puurtaa vaikeamman kautta :D

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Pitkästä aikaa valmennuksessa

Sunnuntaina meillä oli ensimmäinen Annan valmennus sitten lokakuun. Tällä kertaa olin kuitenkin ehtinyt ratsastaa Jaskalla jo yli viikon, joten lähtöasetelmat olivat hiukan paremmat. Kyseessä oli puomi-/kavalettitunti, mikä passasi oikein hyvin kun en ole lokakuun jälkeen hypännyt kuin pari estettä satulansovituksessa.

Jaska on ollut nyt klippaamisen jälkeen kivan reipas joka päivä. Hyvä niin, sillä nyt ei ole tarvinnut laittaa kannuksia ja törkkiä niillä Jaskan karvattomia kylkiä turhaan. Ostin Hööksiltä Bergenissä sellaisen mahasuojan lähinnä karvanvaihtoaikaa ajatellen, jolloin Jaskan karva hinkkaantuu todella herkästi ja käytin sitä myös ensimmäisellä ratsastuskerralla klippaamisen jälkeen, koska halusin tietää, miten herkkä Jaska on kun se on ensimmäistä kertaa nakuna. Tulin siihen tulokseen, että mahasuojan voi jättää kaappiin tammikuun karvanvaihtoaikaa odottamaan ja kannukset voi myös levätä niin kauan kun poika on yhtä herkkä pohkeelle kuin nyt. Aikalailla ideaalitilanne siis.

Takaisin valmennukseen. Aloitettiin tunti ilman jalustimia ravipuomeilla, väistöillä ja vastalaukkakaarilla. Jaska oli todella vahva edestä, puri vain kuolaimeen kiinni ja yritti venyttää itseänsä pitkäksi aina tilaisuuden tullen. Mun komentamiseeni se reagoi lähinnä protestoimalla ja oli vähän sellainen olo kun olisi ratsastanut itsepäisellä kamelilla :D Otettiin sitten kavaletit mukaan ja niitä + ravipuomeja hyödyntäen tultiin kaikenlaisia kiemuroita, joilla Jaska alkoi vähän pehmetä, mutta oli kovin innoissaan, joten pidätteiden perillemenosta saatiin vähän keskustella. Viimeinen tehtävä oli tulla kahdeksikolla kavaletteja ja puomeja niin, että diagonaaleilla olevien kavalettien jälkeen tuli siirtyä raviin ennen puomeja. Tämä aiheutti hieman haasteita koko ryhmälle kun hepat olisivat vaan painelleet innoissaan laukassa puomeille. Mutta koska Jaska on fiksu nuori, muutaman kerran kiskottuani sen väkisin raviin se tajusi mistä oli kyse ja muuttui yhtäkkiä aivan käsittämättömän pehmeäksi! Tuntui, että sillä oli takajalat allaan ja laukassa oli yhtäkkiä 5 vaihdetta enemmän. Poissa oli se kuolaimeen pureminen ja kiskominen. Ihan huippu fiilis!

Oli pakko liittää videon loppuun Jasen sinkaisu loppuraveista kun sellainen kerrankin tallentui kameralle :D Oli kyllä aika kesy versio normaaleihin verrattuna, mutta toi on niin tyypillistä Jaskaa. Ne pari kertaa mitä viime vuonna tulin siltä alas tapahtuivat ihan vastaavissa tilanteissa: ravaan loppuraveja kaikessa rauhassa rennolla hevosella, mistään ei kuulu mitään eikä kukaan tee mitään yllättävää liikettä, mutta yhtäkkiä heppa vaan katoo alta salamannopeasti...

Mun uutta Instagramia (@heidiaeq) seuraavat tietävätkin, että kokeiltiin viikko sitten Equitron-hoitoa. Se perustuu siis magneettiseen pulssiin, joka nopeuttaa solujen uudistumisprosessia, purkaa lihasjumeja silminnähtävästi (kova, jumissa oleva lihas rupeaa kasvavalla voimalla sykkimään hoidettavassa kohdassa) ja auttaa jopa jännevammoihin. Jaskalta oli tarkoitus hoitaa selän jumeja, mutta hoidon ansiosta selvisi, että sen oikea takapolvi oli kipeä (jonka vuoksi mahdollisesti selkäkin jumiutunut?). Kuulemma kyseessä oli nuoren hevosen kasvuun liittyvä yleinen ongelma: löysä polvi. Näytettiin se (tai oikeastaan molemmat polvet) sitten tänään eläinlääkärille, joka vahvisti asian. Ei haluta piikittää, koska Jaska ei ole reagoinut sen kummemmin asiaan, joten nyt toivotaan, että aika ja takapään lihaksiston vahvistaminen korjaisivat asian.

1 vuosi Jaskan kanssa

Tänään tuli vuosi siitä kun teimme kauppakirjat Jaskasta! Time flies. Ei irtoa nyt mitään kummempia runoiluja, mutta mulla on ainakin ollut tosi hauskaa Jaskan kanssa tämän vuoden aikana ja sen kehittymistä on ollut mielenkiintoista seurata. Innolla odotan meidän tulevia vuosia :)❤︎

Mä olen siis nyt takaisin Suomessa, tulin to-pe -yönä. Perjantaina meillä oli satulansovitus kun meillä vuoden käytössä ollut Prestigen Michel Roberts ei enää oikein istunut sitäkään vähää, mitä se vuosi sitten istui. Ei se mistään painanut, valui vaan ihan järjettömästi taakse niin, että sen kanssa on pitänyt käyttää rintaremmia sileälläkin. Ajateltiin, että runkoa kaventamalla ongelma olisi saatu ratkaistua, mutta niin ei sitten ollutkaan. Kaventaminen olisi saanut satulan takaa epätasapainoon, joten jouduimme kokeilemaan sitten uusia satuloita. Löysimme uuden Prestigen Versailles DW:n, joka istui ihan eri tavalla Jaskan selkään! Koeratsastin sen ja ei valunut mihinkään ratsastaessa. Nyt meillä on se sitten kokeilussa viikon, jonka jälkeen otetaan se varmaan alkuun vuokralle kun ei tiedä miten Jaskan selkä kehittyy talven aikana, koska se on muuttunut malliltaan tosi paljon tämän syksynkin aikana.

Lauantaina käytiin parin tallikaverin kanssa Ainossa katsomassa puurojuhlan kisoja ja päätettiin, että ensi vuonna mekin osallistutaan sitten pukuratsastukseen :D ! Tänään sunnuntaina ohjelmassa oli sitten klippaaminen, koska Jaskalla oli sellainen turkki, että se hikosi aina kevyemmästäkin liikutuksesta. Selkäjumien takia ei voinut oikein kokoklipata, joten päädyin tekemään blanket clipin, jossa jää "loimi" takaosan päälle. Jaskaa ei oltu ennen klipattu, joten tutustutin sen ensin tosi varovasti klipperiin, ääneen ja tärinään. Periaatteessa en edes oikein yllättynyt siitä, että Jaska ei reagoinut klippaamiseen mitenkään, selkeästi vaan nautiskeli toimituksesta. Vähän ehkä hassua, että 5-vuotias ensimmäistä kertaa klipattava on helpoin hevonen mitä olen koskaan klipannut.

Alkutilanne oli tämä... :D

Valmista!