Perjantain estetunti

Olin eilen estetunnilla oman koulutuntini sijasta, meitä oli kaiken lisäksi vain kaksi, joten oli ihan tehokasta! Aloitettiin verkkaamalla itsenäisesti vähän ravia ja laukkaa, jonka jälkeen laukassa päätyihin ensin ympyrä väistäen takaosaa ulos ja perään voltti kooten laukkaa niin lyhyeksi kuin mahdollista, lähes piruettilaukkaan pienentäen volttiakin. Hyvää takaosatreeniä siis, Rasmu kun tuppaa olemaan vähän hidas takaa.

Verkkahyppyinä otettiin pitkällä sivulla olevaa pystyä vastakaarroilla. Meillä oli vaihdot IHAN hukassa. Pyörin siinä kahdeksikolla varmaan 10min ja sain ehkä kerran laukan vaihdettua toiseen suuntaan niin, että sekä etuset, että takaset vaihtoivat. Muuten vaihtoivat vain etuset, tai sitten eivät edes nekään. Vaihdot eivät myöskään onnistuneet esteen jälkeen, vaikka kuinka olisi raipallakin auttanut. Ihan mahdotonta... Tätäkin ihan samaa tehtävää ollaan aikaisemminkin tehty, eikä silloin ole ollut mitään suurempia ongelmia.

Siirryttiin sitten kuitenkin hyppäämään muutamaa linjaa ensin molemmista suunnista, minkä jälkeen ratana. Rasmun laukka on kyllä parantunut nyt ihan kuukauden aikana tositosi paljon! Se on niin paljon aktiivisempaa ja lyhyempää nyt, että ratsastaminen tuntuu yksinkertaisemmalta. Vähän meillä oli suoristusongelmia, kun R punkesi oikeaa lapaa ulos hypyssä ja juostiin vähän ohjaa vasten kaarevalla pysty-okseri -linjalla, mutta sekin parani sitten kun hetki toistettiin.

Tänään (launataina) tuli muuten vuosi täyteen siitä, kun Brenda laukkasi vihreämmille niityille. Aika menee nopeasti...

♥

All good things come to an end

Muutamia kesällä räpsittyjä ja muokattuja kuvia löytyi koneen syövereistä...

I want to pull away when the dream dies
The pain sets it and I don't cry
I only feel gravity and I wonder why

And the sun was wondering if it should
Stay away for a day ‘til the feeling went away
And the sky was falling
And the clouds were dropping
And the rain forgot how to bring salvation

The dogs were tune barking at the new moon
Whistling a new tune
Hoping it would come soon
So that they could die
- Nelly Furtado
♥

In Memoriam

Alhaisten Brenda

31.3.1996 - 31.8.2012

Tänään aamulla laukkasi tamma vihreämmille laitumille. Kova on ikävä, mutta näin on parempi ♥ 

Luopumisen vuosi 2012

Alunperin tämä postaus piti kirjoittaa jo viime toukokuussa kaikkein pahimpaan aikaan, mutta siirsin ja siirsin loppuun asti. Nyt kuitenkin on pakko postata, ettei seuraava postaus tule teille ihan puskan takaa.

Aloitetaan nyt vaikka sitten sieltä toukokuulta, jolloin mulla oli suoraa sanottuna aika kamala viikko. Danin lähtöpäivä oli tiedossa ja ihan liian lähellä, mietittiin kyytejä ja järjesteltiin juttuja. Siihen aikaan mun elämääni kuului kolme hevosta, pikku Dansku-pappa, uusi tuttavuus Rasmu ja rakas höntsäilykaverini Brenda. Kahteen näistä luotin kuin omaan sormeeni  ja tunsin ne myös kutakuinkin läpikotaisin. Komanteen tein tuttavuutta, mutta luotto ei ollut vielä kummankaan puolella. Nyt, kun kesä vaihtuu virallisesti syksyyn, mulla on jäljellä enää yksi, Rasmu.

Tosiaan, toukokuussa sain tietää Brendan kohtalosta, enkä halunnut ajatella sitä, koska samaan aikaan hyvästeltiin Dania. En puhunut muille kuin äidille ja yritin ajatella vain mitä kaikkea kesällä vielä ehtii Brendan kanssa puuhailla. Brendallahan oli pitkään jalka ja selkäongelmia rakenteensa puolesta. Kiropraktikko kävi vähän väliä ja toisinaan ei voinut ratsastaa kun se oli ep. B jopa menetti johtajatamman asemansa kolmen/neljän hevosen tammalaumassa.Käytettiin kaurapussia ristiselässä ja venyteltiin huolellisesti. Paranemaan päin ei kuitenkaan päästy ja Kikka (B:n omistaja/kasvattaja) päätti, että tänä kesä olisi Brendan viimeinen. Yllättäen se kesä menikin mun osaltani sitten töissä, Aulangolla ja reissatessa ja huomasin että on enää heinäkuu aikaa.  Heinäkuussa Brenda ei enää kengittäessä jaksanut seistä kolmella jalalla ja siltä otettiin takasista kengät kokonaan pois. Heti tämän jälkeen se heitti myös etukenkänsä ilmeisesti koordinaatiokyvyn pettäessä ja liikkuminen rajoittui järveen ja köpöttelyyn. Nyt ilmat viilenevät hurjaa vauhtia koko ajan ja hevosia ei voi enää pitää pitkään yötä ulkona, joten kesä on auttamattomasti ohi. Eilen kävin viimeisen kerran virallisesti hoitamassa tamman ja tänään vien vielä omenoita ja hyvästit. Huomenna on aika päästää hienon elämän elänyt tamma oikeutetusti vihreämmille niityille :(

Tää on kauheeta juurikin sen lopullisuuden takia. Dani pääsi onnellisesti eläkkeelle hyvään paikkaan, johon voi sitä mennä katsomaan ihan milloin tahansa, mutta lopettaminen on aina eri juttu, varsinkin ensimmäinen oikeasti itseä koskettava sellainen.

Paitsi että mulle tulee ikävä Brendaa, jää mun osalta muistoihin myös sen talli ja ihmiset. Varmaan kun joskus kymmenen vuoden päästä muistelen tätä kahta vuotta mitä Alhaisissa kävin, ensimmäisenä mieleen tulevat varmaan laitumet täynnä vihreää, silmänkantamattomiin jatkuvat sänkipellot Ventolassa, talvipakkaset jolloin jäin viimeisenä sulkemaan tallia ja odottelemaan kyytiä pillkopimeään, kaikki hurjat möröt, Roope Rusakko + sorsat, joita Brenda pelkäsi toisinaan kuollakseen ja järvessä polskimiset. Oon varmasti oppinut paljon Brendan kanssa puuhaillessa, sillä useampi ratsastettava on aina rikkaus ja opettaa erilaisista hevosista. Kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta juuri tarpeeksi pitkä kiintymiseen. Niin kamalalta kuin se tällä hetkellä tuntuukin, uskon myös eron kasvattavan.

Kesä tuli..!

...Eihän siinä kestänytkään kun vaan koko loma...

Iski hirveet omantunnontuskat kun huomasin, että olen taas viikon verran pitänyt teitä pimennossa siitä, mitä täällä tapahtuu, joten korjaan nyt asian pikaisesti ennen tallillelähtöä.

Viime viikolla Rasmu oli hyvällä tuulella, liikkui kivasti joka päivä. Kisakalenteriin tuli lisäystä kun suunniteltiin Sallan, meidän tallinomistajan kanssa ehkä viidessä minuutissa harjoituskisat tän viikon lauantaille. Nyt hirvittää lähinnä se, että saadaanko me myös Sallan kanssa olla kaksin kaikki toimihenkilöt, kun en ole vielä ehtinyt värvätä ketään... Perjantaina poljin lentomuurahaissateessa Alhaisiin syömään ihanaa mansikkakakkua ja selaamaan vanhoja albumeita, joista löytyi mm. Kuvia niin Brendan varsa-ajalta, kuin Suomen olympialaisten ratsastusosuuksilta. Siihen aikaan piti kouluradan jälkeen _kouluratsukoiden_ hypätä silinterit heiluen esterata! Viikonloppuna täällä oli ihan kesä ja ratsastuksien jälkeen lilluin lopun päivää meidän altaassa.

Tänään ja huomenna edessä taas Pantsun valmennukset ja mun pitäisikin tästä kohtapuoliin lähteä suunnistamaan radanrakennuksiin. Oma ryhmä on tänään kolmen aikaan ja huomenna puoliltapäivin. Suunnittelin, että postaan huomenna tästä päivästä ja keskiviikkona sitten tiistaista :) wish me luck!

Kuva: Niina Virtanen

Viikko lyhyesti (tai sitten ei)

Edellisestä postauksesta on jo melkein viikko! Anteeksi kauheesti, mutta mulla ei vaan ole ollut mitään kerrottavaa... Tai kerrottavaa olisi ollut, mutta ei kuvia, videoa tai mitään niin ihmeellistä, että olisi ollut järkeä tehdä postaus. Kerron teille nyt kuitenkin lyhyesti joka päivästä niin ei jää epäselväksi mitä täällä Aulangonniemellä on tapahtunut :)

Maanantaina kaatosade pilasi mun suunnitelmat tehdä jotain estejumppaa kentällä, ja vaikken sokerista olekaan niin lopetin jo puolen tunnin jälkeen, koska iski totaallinen motivaationpuute ja vaan raivosin sateelle, Rasmulle ja itselleni. Mun motiavaatiotani ei meinaan todellakaan ainakaan nouse siitä kun laukatessa ihan koottua rauhallista laukkaakin kuravesi roiskuu naamalle... No joo, se treeni jäi sitten siihen, ehdin kyllä hypätä n. 50cm esteillä erilaisia linjoja. Välejä en nyt kuollaksenikaan muista, jotain 4-6 askelta kuitenkin suunnilleen kaikki olivat.

Tiistaina Rasmu pääsi maastoon ja kävin myös hoitamassa Brendan. Sillä ei enää ole takasissa kenkiä, ja kolmen viikon loimailun jälkeen ei muutenkaan voi kovin rankasti aloittaa, joten pyörin ympäriinsä tallin teillä ja kävin järvessä. Brendan takaset on tosi herkät ja ne menevät helposti ihan verille ja kauheille ruville, jos niitä ei hoida. Sen takia ne pitääkin pestä mäntysuovalla ja laittaa sinkit vuohisiin niin pysyvät kunnossa.

Keskiviikkona varmaan yksi meidän tallin kokeneimmista ratsastajista kokeili Rasmua ja saatiinkin hurja määrä vinkkejä! Erkki on ollut samaan aikaan samoilla tunneilla Strömsholman kuninkaallisessa koulussa kuin Kyra Kyrklund ja vähän samantyylisiä ajatuksia kyllä kuultiin, mitä Kyra on klinikoillaan puhunut. Tässä Erkin vinkit top3:

3. Hevonen pitää ostaa aina auringonpaisteessa, että voi aurinkoa vasten suoraan edestä tarkistaa onko hevonen toispuoleinen. Lihaksien erot eivät näy yhtä hyvin varjossa. (Rasmu oli muuten aika tarkalleen symmetrinen! Kuulemma harvinaista.)
2. Hevosen olo pitää tehdä epämukavaksi kun se tekee väärin ja hevosen tulee itse oivaltaa missä asennossa sen on tämän takia mukavinta olla ja liikkua. Heti kun hevonen tekee oikein, pitää kiittää. Esim. Rasmua piti alkuun "yliasettaa", koska se hakeutuu silloin paremmin kuolaimelle ja tulee kevyemmäksi, kun tajuaa sen olevan mukavampaa sille itselle.
1. Rasmun kaltaisen ison hevosen tulisi aina liikkua peräänannossa kevyellä tuntumalla, koska kova suu ja ratsastajan periksiantaminen vähentävät sen "käyttöikää" viidellä vuodella, kun se pikkuhiljaa jäykistyy niskastaan ja sen myötä selästä ja jaloista.

Torstaina äiti oli tunnillaan Rasmun kanssa ja itse kävin taas liikuttamassa Brendan. Iiris oli mukana kuvaamassa :)

Perjantaina olin tunnilla, tehtiin väistöjä ja vastalaukkaa. Raivostuttavaa kun tuntuu että koko ajan joku on kaahaamassa eteen, vaikka itse on tulossa voltilta kun on kahdeksan ratsukkoa kentällä. Ja meillä oli sentään melkein koko kenttä käytössä... Ihmeen hyvin sain silti kommentteja, vaikka välillä tuntuu, että tulee vain "puolipidäte" tai "pohje läpi" opettajan ohi kulkiessa jos on noin paljon porukkaa ängetty samalle tunnille.

Tänään jäin jo ennen kymmentä yksin kotiin kun pikkusisko lähti mökille ja porukat roadtripille Joensuuhun. Säätiedoitus sanoi, että kolmelta ukkostaa, joten lähdin sitten itsekin suosiolla liikenteeseen jo aamusta, vaikka nämä ennen päiväruokia liikutukset ei Rasmun herkkua olekaan. Menin sitten ensimmäistä kertaa Rasmulla ilman satulaa, eikä se ollut moksiskaan! En siis ole ollut täysin varma onko sillä koskaan menty ilman satulaa, kun ei tommosia ostaessa tajunnut kysyä ja varustauduin mahdolliseen maastoutumiseen turvaliivin kanssa. Ihan perusratsastusta sitten tein kun ei ongelmia ilmennyt ja Rasmukin tuntui olevan tyytyväinen kun ei tarvinnut sitä inhokkivarustetta selässään pitää. Ratsastuksen jälkeen mulla oli suunnitelmissa pakata huomiset kamat ja lähteä kotiin syömään, mutta kuten yleensä, suunnitelmilla on tapana muuttua ja löysinkin itseni ajamasta Boonuksen kanssa ympäri lähiseutuja viemässä kaikenmaailman ämpäreitä ja hakemassa koppia huomiseksi, jonka jälkeen puunasin meidän tallin friisiä valmiiksi hääajoon, auttelin valjaiden kanssa ja sitten kello olikin jo yli kolme ja maha muistutteli, etten ollut syönyt edes aamupalaa...

Kuvia ei tosiaan torstain lisäksi ollut, joten tuli aika tekstipainotteinen ja muutenkin epämääräinen selostus viime viikosta. Huomenna toivottavasti olisi tiedossa toivepostauksista ensimmäinen Riksun kisoista koottu kisapläjäys nimittäin!

Vapareita ja kaatosadetta

Eilen tein aamutallia ja kalkitsin seiniä, kävin kotona syömässä ja tulin takaisin pesemään karsinanovia talkoisiin. Tänään heräsin puolikuolleena siihen, että tätini oli tullut meille ja muistin, että olin luvannut mennä käymään katsomassa Brendaa, joka oli heittänyt kenkänsä. Valitin sitten äidille, että en jaksa lähteä pyöräilemään ja odotin lähinnä tsemppiä tuota kahtakytä kilometriä varten. No kuinkas sitten kävikään, tätini lupasi heittää mut ja selvisin kotiinkin ajoissa, ennen kuin lähdin Rasmua liikuttamaan ennen iltatallia.

Mulla on paljon ystäviä..!

Sinkkiä vuohisiin...

Yhden jälkeen Aulangolle kävelyttämään Rasmun, jolla oli vapari. Harjasin tarhassa ja iskin suojat jalkaan, kuolaimet suuhun ja lähdin raahaamaan kiemurtelevaa valtamerialusta ylös Aulangonkujaa. Tarkoitus oli kiivetä mäki ylös Rauniolinnakkeelle ja tulla joko tenniskentiltä tai samaa reittiä takaisin. No suunnitelmat eivät menneet ihan putkeen kun Rasmu sai kauheat hepulit metsässä pörräävistä hyttysistä ja käytännössä loikki sen mäen ylös. Sitten puskassa kajahtavat kaiuttimet täysille ja juuri sillä punaisella minuutilla alkoivat tietenkin kesäteatterin (vai mikä lasten kesäteatteri onkaan) harjoitukset Rauniolinnalla, joten se siitä metsäkävelystä sitten. Käännyttiin reippaasti ympäri ilman sen suurempia hepuleita melusta, mutta edelleen poikittaen hyttyskammoisena mäki alas. Niemeäkään ei voinut kiertää ympäri, koska golfkentän laidalla pystytettiin aitaa, joten tyydyin kävelemään maneesinmäelle ja pyörähdin sielläsuunnassa pikkulenkin "pömpelille" ja takaisin. Kun päästin Rasmun takaisin tarhaan, se jatkoi päiväuniaan, niin kuin ei olisi missään käynytkään.
Tallilla oli hiljaista kuin huopatossutehtaassa, ja vaikka mun olisi periaatteessa pitänyt jo tuolloin kolmen aikaan jotain tehdä, potkiskelin vain kiviä ja siivosin Rasmun vesiastian, koska ei näkynyt ketään kneltä olisin voinut kysyä, että onko jotain tekemistä eilisten talkoiden jälkeen. Sitten alkoikin jo jyrisemään satamaan kaatamalla, joten haimme kaverin kanssa kaikki hevoset sisään (jotka oli käytännössä ripoteltu ympäri niemeä toimimaan ruohonleikkureina) ja aloimme pikkuhiljaa tehdä iltatallia. Huomenna - mikäli ei sada taas - varmaan hyppään jumppasarjaa - mikäli jaksan rakentaa sellaisen - ja torstaina tai perjantaina ajattelin ottaa neuvosta vaarin ja hypätä yhtä pikkupikkutehtävää, mitä meidän aluekisojen ratamestari/tuomari mulle sivulauseessa vinkkas kun arvosteli mun uusintaratsastusta.... Köhköh..

HämR alue-este + muita kuulumisia

HOXHOX ! Myyn M-koon ruskeat Veredus Olympic takasuojat (eivät mahdu Rasmulle)! Vuosi sitten ostettu ja käyttökerrat laskettavissa kahden käden sormilla... Erittäin hyväkuntoiset siis, itseasiassa laatikkokin vielä tallella ;) Hintapyyntö: 75e (laitan jossain vaiheessa myyntiin ht.nettiinkin).

Kisat takana ja nyt on ihan hyvä fiilis, vaikka ei mitenkään erityisen hienosti mennytkään. Olin eilen rataa rakentamassa, joten olin ehtinyt ysikympin teitä miettiä yön yli. Voi olla että tämä ei ollutkaan sitten niin hyvä juttu, koska radalla vain matkustin ja roikuin kaulalla tuoden Rasmun moneen kertaan tosi huonoon paikkaan. Onneksi sain kuitenkin puhtaan perusradan, eikä Rasmu kaahannut - tai sitten olen vain pikkuhiljaa oppimassa ratsastamaan sitä. Uusinnassa pudotimme ensimmäisen, emmekä tämän suhteen olleet ainoita, vaan moni muukin sai sen alas. En kuitenkaan tuohon ysikymppiin niin tyytyväinen itse ole, koska oma ratsastukseni oli jotain niin järkyttävää, että huhhuh. Lujempaakin olisin voinut mennä, koska sain aikasakkoa ja kokonaisvirhepistemääränä komeili kauniit 5vp. Sijoituimme viimeisiksi toiseen vaiheeseen päässeistä eli 21/26.

Kuulin muuten meidän stewardilta, että nyt on sitten jo korvahuputkin kiellettyjä. Uusi säädös oli tullut, mutta eihän sitä kukaan vielä tiennyt, niin minun lisäksi muutamien muidenkin hevosten päässä oli huput. Kuulemma ei saisi pitää mitään ylimääräistä korvien/otsan päällä, ellei hevosella ole allergia tai muu vastaava. Hohhoijaa. Välillä tuntuu että näissä mennään aikalailla liiallisuuksiin, eihän herranjumala maailmallakaan kukaan ole isoissa kisoissa korvahuppuja kieltanyt, mutta meidän peräkylän aluetason kilpailuissa niitä ei saa pitää!

Metri oli A2.0, eli huomattavasti lyhyempi, kuin tuo ysikympin kolmetoista estettä toisen vaiheen kanssa. Ratamestarimme oli kuitenkin ollut ovela metriä suunnitellessaan, sillä siinä oli monta kohtaa, mitkä olisi päässyt ratsastamaan pienemmillä teillä, mutta tapani mukaan muutin radalla suunnitelmiani ja tein pidemmät tiet. Tämä kostautui tietenkin ajassa, joten sijoitukseni oli 22/24 (5 hylättyä jaetulla 24 sijalla). Virhepisteitä tuli 8, seiskaesteen räjäytys oli täysin oma mokani, koska lähdin puskemaan ja Rasmu tuli kiltisti yhdellä lisäaskeleella, eikä ehtinyt nostamaan jalkojaan. Metrin rataan olen kuitenkin itse paljon tyytyväisempi, sillä yritin edes ratsastaa ja paikat sekä laukan tempo löytyivät paremmin. Kokonaisuudessaan ihan onnistuneet suoritukset kummatkin, varsinkin ottaen huomioon, että olivat ensimmäiset aluestartit vuoteen minulla ja ensimmäiset koskaan Rasmulla, vaikka olisi paremminkin voinut mennä.

Eilen tuli urheiltua vähän enemmänkin, koska säätiedotus kertoi kolmen aikaan iltapäivällä satavan. Lähdin siis ennen aamuyhdeksää Aulangolle liikuttamaan Rasmun, että ehtisin vielä Alhaisiinkin. Tein tämän päivän kisoja ajatellen vähän puomityöskentelyä ja paljon pysähdyksiä sekä temmonmuutoksia. Enkä muista milloin viimeksi Rasmu olisi ollut yhtä kamala..! Mentiin kiemurrellen ja pää pystyssä, kuin Danin kanssa konsanaan. Itsellä meni totaallisesti hermot ja mietin, että miten ikinä selviän tänään kisoissa yhdestäkään esteestä yli, jos edes sileä ei suju. Loppua kohti kiemurtelu väheni ja sain Rasmua vähän pehmeämmäksi. Aamuliikutukset ei taida olla ihan sen juttu, tulipahan huomattua. Alhaisiin pääsin lähtemään yhdentoista jälkeen, pyöräilin siis 10km naapurikuntaan ja nappasin unisen oloisen Brendan vahtivuorosta laitumelta ja lähdin ilman satulaa säpsyilemään tamman kanssa miljoonaa mörköä, mitä nyt aina vastaan tulee. Brendan liikutuksen jälkeen pyöräilin vastatuulessa samat 10km kotiin syömään ja sitten vielä takaisin Aulangolle radanrakennustalkoisiin. Voin kertoa, että illalla olin aika kuollut.. :D

Nyt on tiedossa vähän postaustaukoa, koska lähden huomenna Vierumäen Leiritulille ohjaajaksi. Tiedossa siis issikkamaastoa, lasten paimentamista ynnä muuta mukavaa ruokapalkalla. Perjantain olen kotona, mutta lauantaina lähden viikoksi lomailemaan Espanjaan, joten katsotaan jos saan jotain kuulumisia perjantaina kirjoiteltua.

Ainiin, pitää vielä vähän mainostaa, sillä kaverini voitti eilen piekkariorillaan junioreiden pienhevos-SM kultaa kouluratsastuksessa! Hyvä Liisa ja Pätkis! :)

If you're still breathing, you're the lucky ones...

Pyytäisin pienenpientä palvelusta...

Selvisin Janitan kuvakilpailussa viidentoista parhaan joukkoon ja nyt tietenkin toivoisin että kaikki äänestäisivät kuvaa numero 3 ja pyytäisivät serkun kummin kissan kaimojakin äänestämään! ;) 

Tänään tuli sitten pyöräiltyä reilut 20km, kun olin eko ja pyöräilin Hattulaan asti about 10km liikuttamaan Brendan ja takaisin... Ratsastin ilman satulaa reilut 45min ja kävin lopuksi järvessä viilentämässä B:n jalkoja. Alhaisissa on hevoset jo päässeet päiväksi vihreälle, joten heitin Brendan takaisin laitumelle ratsastuksen jälkeen. Harmitti, etten tajunnut ottaa kameraa - enkä aurinkolaseja... - mukaan, sillä aurinko paistoi ihanasti ja voikukat värittivät laitumen ihanasti, joten olisi varmasti saanut ihan hyviäkin kuvia napsittua.

Äiti liikuttaa tänään Rasmun, mutta ajattelin silti kahdeksan maissa vielä poiketa Aulangollekin kuvaamaan kaverien valmennusta, mutta sitä ennen aion yrittää miettiä vähän tarkemmin ideaa jonka sain blogin ulkoasuun liittyen! Tykkään kyllä nykyisestä bannerista ja väreistä, mutta mua harmittaa, etten tajunnut tehdä bannerista leveämpää, että saisin blogiakin vähän leveämmäksi. Meidän koneen näyttö kun on tämmönen ihme laajakuva, mikä saa järjestäen kaikki sivustot näyttämään todella hassuilta, kun reunoille jää niin paljon tilaa. Katsotaan jaksanko toteuttaa ideani ;) !

Nyt kun kesälomakin kohta alkaa ja on enemmän aikaa tehdä kaikenlaista, ajattelin tehdä jonkinlaisen erikoispostauksen. Minkälaisen, sen saatte te päättää! Lisäsin äänestysgadgetin sivupalkkiin ja jos jonkun muun idean haluaisi minun toteuttavan, niin voi toki kommentoida :)

Harjoitusestekilpailut

Tänään siis hyppäsin omissa rataharjoituksissa 70-80cm. Verkassa Rasmu tuntui vähän löysältä, mutta itselläni on aina tapana panikoida verkassa kaikkein eniten, joten verkka harvoin onnistuu, vaikka kuinka suunnittelisin etukäteen mitä teen. Isommissa kisoissa meillä on yleensä rajattu verkkapuoli ja rata erilleen toisistaan, mutta nyt kukaan ei ollut nähnyt vaivaa tehdä sitä ja mietin hetken, että kaasutetaanko me täysillä kurveissa verkan puolelle, kun ei ole aitaa kääntöapuna :D Rata oli perus "kahdeksikkoa ympäri kenttää" -tyylinen, eikä siinä ollut yhtään suhteutettua, saati sitten sarjaa, mikä oli nyt ihan hyvä, kun ei olla ulkona vielä hypätty.
Ennen rataa sai hypätä verkkaesteiden lisäksi kuutosen radasta ja sitten sai tervehdyksen kautta lähtömerkin. Vauhtia meillä riitti, mutta ei tullut sellaista tunnetta, että R ei olisi pysynyt lapasessa. Kurveihin pitäisi kyllä saada vähän jotain kääntöapua, joten pitää varmaan hankkia sellaiset "muovikannukset" (you know..?) joista ei vautia tule turhaan lisää.
Anyways, rata siis oli aika reipas ja kaiken lisäksi puhdas, joten olin ihan sataprosenttisen varma että sijoitus tulee. No ei pitäisi olla mistään niin varma, koska ei sitä sitten tullut. Hävisin 0.12sek viimeiselle sijoittuneelle ja olin siis kolmas muistaakseni seitsemästä ratsukosta ja olen tyytyväinen kyllä tähänkin ;)

Illalla olin vielä ratsastamassa Brendan Alhaisissa. Aurinko paistoi ihanasti ja sillä puolella järveä ei tuullutkaan, joten ajattelin ottaa ihan rennosti ja lähteä ilman satulaa köpsöttelemään. Menin alakentällä rennosti noin puoli tuntia ja sitten polskimaan hetkeksi järveen! Brendakin oli ihan kesäfiiliksellä jo, eikä säpsyillyt sen kummemmin mitään, mikä on siis jo aika harvinaista tälle tammalle.

Ihanaa, kohta on kesä!