Katsaus kuluneeseen kauteen ja 2017 tavoitteet

On tullut aika tehdä taas perinteinen tavoitepostaus nyt kun vuosi lähenee loppuaan. Vaikka kisakausi jäi vähän vajaaksi, ehdittiin silti keräämään tuloksia sen verran, että päästiin Hämeen Ratsastajien esterankingissä kolmansiksi! Vaikka ei siihen kamalasti kyllä vaadittu kun seurassa suurin osa kilpailee koulua, mikä on tietenkin vain hyvä mun kannaltani ;)

Vuoden 2016 tavoitteet

Omat ratsastukselliset tavoitteet:

1) Nopeus, selkeys ja tarkoituksellisuus apujen käytössä
Nuoren hevosen kanssa tämä kohta on ollut erityisen tärkeä, koska minun pitää ratsastajana olla se, joka kertoo selkeästi mitä tehdään, eikä hevosen tarvitse vielä osata ehdottaa ratkaisuja epämääräisiin apuihin. Mielessä nämä asiat ovat siis joka ratsastuskerralla, vaikka toisinaan unohtuukin, että Jaska on vasta 5-vuotias kun se käyttäytyy järkevästi. 

2) Rentoutta käsiin ja ryhtiä ylävartaloon
Tämän ikuisuustavoitteen kanssa ei kovin pitkälle päästy. Olen edelleen ihan yhtä vahva ja hidas kädellä sekä lytyssä ylävartalosta kuin vuosi sitten.

3) Keveyttä radan ratsastukseen
Tähän tavoitteeseen on aika hyvin päästy ihan vain sen ansioista, että rataa kisoissa tai kotona ratsastaessani keskityn lähes pelkästään reippaan temmon ja tasaisen rytmin säilyttämiseen, minkä takia en ehdi sählätä omiani lähestymisissä kovinkaan usein.

Jaskan tavoitteet:

1) Taipuminen, sivulle pyytävään pohkeeseen reagointi
Tässä on päästy pitkälle! Alkutalvesta tehtiin Jaskan kanssa ekoja avotaivutuksia ja nyt se kykenee jo menemään lyhyitä pätkiä sulkua - laukassa! Sileällä on siis tapahtunut ihan huima kehitys tämän vuoden aikana.

2) Reaktiivisuuden säilyttäminen/parantaminen
Jaska on ihan yhtä diesel kuin ennenkin :D positiivista kuitenkin se, että ei olla huonompaan suuntaan menty.

3) 90-100cm radoilta kokemusta
Check. Kisoihin päästiin useammin kuin osasin odottaakaan ja vaikka omalta osaltani kausi päättyi elokuussa kahteen fiasko-reissuun, pääsi Jaska vielä hyppäämään Annan kanssa kolme hyvää rataa syksyn aikana. Yhdestä tuli jopa ruusuke mukaan! :)

4) Voiman kasvatus
Luonnollisesti treenaamisesta seuraa voiman kasvaminen, joten tämäkin kohta tuli aika hyvin täytettyä. Lihasmassaa olisin toivonut Jaskan kerryttävän vuoden aikana enemmän, mutta se käytti kaiken energian kasvamiseen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuli korkeutta lisää varmasti viitisen senttiä ja loppupuoliskolla Jaska leveni reilusti edestä. Jospa tämä kasvaminen olisi sitten tässä ja pyöreyttä tulisi sitten seuraavaksi niin saataisiin ne polvetkin kuntoon.

Vuoden 2017 tavoitteet

Vanhat tavoitteet:

1) Rentoutta käsiin ja ryhtiä ylävartaloon
2) Voiman (ja erityisesti lihasmassan!) kasvatus

Uudet tavoitteet:

3) Kokemusta 100cm radoilta, 110cm starttaus
4) Laukan kehittäminen
5) Jaskalle tarkkuutta ja varovaisuutta
6) Oman mukautumisen korjaaminen (vähemmän varpaille nousemista, enemmän vatsalihaksia ja myötäämistä)

Miten mä sitten ajattelin päästä näihin tavoitteisiin? Massaa saadaan lisäämällä soijan ja öljyn määrää (molemmat aloitettiin syksyllä, tällä hetkellä menee 3dl soijaa ja 1dl öljyä - kummatkin tuplataan), jatkamalla Kraftin Sportin syöttämistä täysrehuna (alkuvuodesta syötettiin Kraftin Groov 125), hankitreenillä (mikäli mahdollista) ja lisäämällä enemmän puomi- ja kavalettitehtäviä viikko-ohjelmaan, jotka auttavat myös kohdan 5 kanssa. Laukka kehittyy kun saa massaa lisää ja kun muistaa harjoitella eri vaihteiden käyttöä jokaisella ratsastuskerralla. Jos päästään yhtä paljon kisoihin kuin tänä vuonna, pitäisi kisa- ja ratakokemusta tulla helposti ja 110-startti viimeistään syksyllä olla ihan piece of cake. Oman mukautumisen saisin korjattua hyppäämällä muutamia kertoja ilman jalustimia, mutta nuoren hevosen selkä pitäisi jättää aina mahdollisimman vapaaksi hypyssä ja käyttää kevyttä istuntaa, mitkä eivät luonnollisesti oikein onnistu ilman jalkkareita. Pitää varmaan rakentaa jotain jumppasarjaa sitten. Omaa asentoa sileälläkin pitää vaan miettiä joka päivä ja ratsastaa Jaska paremmin läpi, koska asentoni korjautuu automaattisesti kun hevonen kevenee ja pehmenee alla. Tietenkin se on vähän paradoksaalista, koska jos osaisin itse istua ryhdikkäästi ja rentouttaa kädet alusta asti, tulisi hevonenkin nopeammin hyväksi. Nyt pitää vain puurtaa vaikeamman kautta :D

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Kohti uutta ja jännittävää

Tiesin jo vuoden 2015 alkaessa sen tulevan olemaan tapahtumarikas niin positiivisessa kuin ei-niin-positiivisessakin mielessä, eikä tämä arvaus mennyt pieleen. Alkuvuosi taittui oikein positiivisissa meiningeissä hevostelun kannalta, mutta kevään jälkeen ei sitten ollutkaan suunta kuin alaspäin. Talvella pääsin säännöllisesti yksityisvalmennuksiin ja sain monia ahaa-elämyksiä ja hyvän driven estehommiin. Huhtikuun alun Riders Innin kisat jäivät kauden ensimmäisiksi ja viimeisiksi kilpailuiksi koskaan Rasmun kanssa. Niistä jäi kuitenkin ehdottoman hyvä fiilis, eikä juuri parempiin ratoihin olisikaan voinut mun ja Rasmun yhteinen kilpailu-ura päättyä.

Olin asettanut itselleni tuttuun tapaan joitakin tavoitteita viime vuodelle. Sanomatakin selvää, että niitä ei tullut juuri täytettyä, mutta katsotaan ne läpi kuitenkin:

Kauden 2015 tavoitteet:

1) Amatöörisarja ja 120-luokat - not even close to that one
2) Rentoutta käsiin & ryhtiä ylävartaloon - jos jotain ehkä alkuvuodesta opinkin näiden suhteen, niin nekin opit jäivät vuoden kuluessa unholaan, koska asentoni on edelleen samassa tilassa kuin vuosi sitten...
3) Rasmu käyttämään takapäätään ahkerammin (nopeutta omiin apuihin) - fyssarilta touko-kesä -kuntoutuskaudelle saadut ohjeet olivat ahkerasti käytössä; tein jokaisella ratsastuskerralla nopeita peruutus-liikkeellelähtö -tehtäviä ja takareita. Näillä sai Rasmun aika kivasti aktiiviseksi (siinä käynnissä) ja ehkä toisinaan nostelemaan niitä takajalkojaankin.
4) 'Keveyttä' omaan ratsastamiseen radalla. Jään helposti hypyssä kädet ja hartiat lukossa vähän vetämään ja ponnistuksessa olen edellä hevosta enkä tukemassa sitä. - Ratoja ei alkuvuden jälkeen paljon ratsastettu, joten tämä edelleen listalla.
5) Turhat puomit vähemmiksi, huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta radan ratsastukseen. - Alkuvuodesta tämä oli työn alla ja koin muistaakseni jopa joitain onnistumisia huolellisuuden suhteen!

Saikkuilusta turha enää mitään puhua, jokainen tallipäivä oli samanlainen ja käyntityöskentely puudutti sekä minua, että hevosta. Heinäkuussa kun pääsi menemään normaalisti, ratsastin lähes pelkästään gramaaneilla, koska Rasmulta puuttui voimaa ja se olisi halunnut pitkän kävelykauden jälkeen pelkästään juosta täysillä pitkänä. Kerran pääsin hyppäämään ja se oli hauskaa sekä mun, että hevosen mielestä!

Elokuun alusta alkoi taas pelkkä kävely, sitten ravattiin muutama päivä ja sitten käveltiin taas ja sitten ei enää kävelty mihinkään. Lokakuussa Salla mainitsi, että sillä olisi pari hevosta joita voisin kokeilla ja päädyinkin lopulta touhuamaan uuden tallin hevosten parissa vähän enemmänkin. Oli ihanaa päästä ratsastamaan muuta kuin käyntiä ja hyppäämäänkin erilaisilla hevosilla!

Vuoden 2015 päättyessä kaikki mahdollinen oli muuttunut lähtöasetelmista; "oikean elämän" puolella olin valmistunut lukiosta, sekä hakenut ja päässyt sisälle yliopistoon. Tämän takia ehkä myös luonnollista, että sivu kääntyi hevoshommissakin kohti seuraavaa lukua. Vanhaa tuttua Herra Hapannaamaa on vielä kova ikävä, mutta aika kai parantaa haavat.

Jaska on hyvin 5-vuotiaaksi kääntyneen tasolla, vaikka se tarkalleen ottaen onkin vasta 4,5v. Tämän takia sille on melko helppoa suunnitella tavoitteita vuodelle 2016. Kilpailullisesti tavoitteina on ikäluokkakilpailut, esim. Racingin noviisisarja 4-5-vuotiaille, jonka pohjalta luonnostelin vähän kilpailukalenteria. Kotona sileällä harjoitellaan ensin mm. väistöt sujuviksi, sitten avoja vaikeusastetta lisäten. Kuntoa ja voimaa kasvatetaan ja pyritään liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti, jotta Jaskan kiinnostus työntekoon säilyy. Tämä tarkoittaa maastoilua, hyppäämistä (kesällä mahdollisuuksien mukaan kotona olevia pieniä maastoesteitäkin) ja sileän työskentelykertojen hajauttamista tasaisesti viikko-ohjelmassa. Juoksuttamisen oheen olisi kiva opetella vähän ohjasajoakin, jota Piia kehui hyvänä työskentelytapana.

Eli tiivistettynä:

Vuoden 2016 tavoitteet

Omat ratsastukselliset tavoitteet:
1) Nopeus, selkeys ja tarkoituksellisuus apujen käytössä
2) Rentoutta käsiin ja ryhtiä ylävartaloon
3) Keveyttä radan ratsastukseen

Jaskan tavoitteet:
1) Taipuminen, sivulle pyytävään pohkeeseen reagointi
2) Reaktiivisuuden säilyttäminen/parantaminen
3) 90-100cm radoilta kokemusta
4) Voiman kasvatus

Blogi sai muuten eilen pientä tuunausta ulkoasuun ja väliaikaisen bannerin, uusi versio tulee heti kun saan Jaskasta kunnollisia ratsastuskuvia ja itseni 10 vuotta Gimppiä käyttäneenä tottumaan Photoshoppiin (tai palaamaan takaisin vanhaan ja tuttuun)!

Tavoitteita kaudelle 2015 ja katsaus viime kauteen

Kauden 2014 tavoitteet:

1) Ratsasta siistimmin - Ikuisuustavoite, mutta ei nyt ainakaan huonompaan suuntaan olla menty.

2) Starttaa 120-tasolla - Elo-/syyskuussa olisi ollut tarkoitus toteuttaa, mutta Rasmun jalkojen piikitys teki suunnitelmiin vähän muutoksia.

3) Aluesijoituksia - None.. Kisojen osalta ei todellakaan mikään onnistunut kausi.

4) Paranna estesilmää - Kesällä alkoi jo sujua mutta saikun jälkeen vähän kateissa.

5) Määrätietoisempaa työskentelyä sileällä - Check, sileällä paljon tehokkaampaa toimintaa loppuvuodesta kuin alkuvuodesta ja kehitystä oikeasti havaittavissa.

6) Paranna esteistuntaa - Toisinaan muistan olla jopa lähellä hevosta.. Toisinaan sitten en.

7) Puhtaita ratoja - Muutama, lähinnä turhia 4vp etujalkavirheitä läpi koko kesän.

Annan kanssa puhuttiin siis pari viikkoa sitten tämän kauden suunnitelmista. Kotona nyt ennen kisakautta pitäisi saada Rasmulle voimaa, joten tehdään paljon jumppasarjoja. Käyn perjantaisin Sallan koulutunnilla, Annan este- tai koulutunnilla aina kun pääsen (yleensä 2-3-viikon välein) ja toisen Annan (pitää kehittää jotkut koodinimet, muuten sekoitan teidät) estetunneilla sunnuntaisin. Ennen oikeita kisoja olisi tarkoitus päästä taas pariin kertaan Ypäjälle keskiviikkokisoihin hyppäämään vähän ratoja pohjalle. Ennen kisakauden alkua pitäisi myös taivuttaa Rasmu, että näkee tarvitseeko etusia piikittää toista kertaa. Klinikalla sanottiin silloin syksyllä, että mahdollisesti keväällä voi joutua tekemään toisen reissun, mutta ei ole välttämätön jos ei tapahdu mitään muutosta liikkumisessa. 

Kisatavoitteina olisi sitten ulkokauden alkaessa 120-luokat ja amatöörisarja (115-120m). Kisaviikolle pitäsi päästä kokeilemaan joku erikoisesteillä varustettu luokka, ihan vaan, että näkee miten R suhtautuu niihin kun sillä ei ole maastoesteitä hypätty. Tämä sen takia, että sitten vuoden päästä voitaisiin mennä senioriderby! Rasmulla on tosi hyvä kestävyyskunto, sillä on pitkä laukka ja se on tosi kiva nurmella, joten jos vaan se ei rupea jänistämään erikoisesteillä (mikä on kyllä n. 98% todennäköistä) niin tuo pitkä derbyrata olis Annan mukaan meille hyvä tavoite jos ei tälle kaudelle, niin sitten ensi kaudelle. 

Rasmu kääntyi nyt sitten 17-vuotiaaksi, joten mitä tahansa voi sen terveyteen liittyen tietenkin tapahtua, niin kuin viime vuonna huomattiin. Silti piikityskin huomioiden R on ihan huippukunnossa ikäisekseen, kiitos sen, ettei sillä ole kisattu koskaan ihan tajuttomasti, mutta se on kuitenkin ollut koko ajan aktiivisessa käytössä, joten sen "käyttöikä" on toivottavasti vielä pitkä :) Minä puolestaan olen paitsi nyt ensimmäistä vuotta nuori/sennu, niin myös lähdössä jonnekin, ainakin toivottavasti, opiskelemaan syksyllä, joten tätä vuotta on melko vaikea suunnitella sen tarkemmin. Sormet ristissä ja peukut pystyssä, ettei mitään takaiskuja tule!

Kauden 2015 tavoitteet:

1) Amatöörisarja ja 120-luokat

2) Rentoutta käsiin & ryhtiä ylävartaloon

3) Rasmu käyttämään takapäätään ahkerammin (nopeutta omiin apuihin)

4) 'Keveyttä' omaan ratsastamiseen radalla. Jään helposti hypyssä kädet ja hartiat lukossa vähän vetämään ja ponnistuksessa olen edellä hevosta enkä tukemassa sitä. 

5) Turhat puomit vähemmiksi, huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta radan ratsastukseen.

Tavoitteet kaudelle 2014

Heippa hei pitkästä aikaa! Koko tammikuu on jotenkin ollut kamalan rankka, enkä ole ehtinyt yhtään panostamaan blogiin ja meidän konekin käväisi rajan toisella puolella... Jotenkin ihmeen kaupalla isä sai sen henkiin ja saan sittenkin tämän postauksen pihalle vielä nipin napin tämän kuun puolella. Yksi video estevalmennuksesta tulee myös, viimeistään mun nyt alkaneen koeviikon jälkeen. Helmi-maaliskuun mulla on tosi helppo jakso koulussa, joten lupaan keksiä tänne jotain kivaa! :)

Vrt. 3. jakson ja 4. jakson lukkarini ;D rankkaa tää lukio...

Mutta ajattelin siis kirjata ylös muutamia tavoitteita tai odotuksia, joita minulla on vuodesta 2014, jotta voin loppuvuodesta sitten tarkastaa, miten hyvin ne onnistuivat. Nämä tavoitteet ovat lähinnä oman ratsastukseni kehittämiseen liittyviä, koska minulla ei ole tällä hetkellä kilpailullisesti niin suuria maaleja ("Osallistu SM-kisoihin" tai "Voita Hämeen juniorimestaruus"). Näen motivoivampina sellaiset tavoitteet, joihin on mahdollista päästä ilman hyvää tuuriakin. Vaikka todennäköisesti juniorimestaruudesta syksyllä kilpailenkin, on voittomahdollisuuteni suurilta osin tuurin varassa, sillä kyseessä on vain se yksi rata. Sen sijaan jos asetan tavoitteekseni ratsastaa x-määrän puhtaita ratoja tasolla x, tavoite on joustavampi, ja enemmän kiinni minusta itsestäni, kuin pelkästä tuurista. Mutta nyt niihin tavoitteisiin.

1) Ratsasta kuin Reed Kessler siistimmin.
Tämä on yksi ikuisista tavoitteistani, koska aina on parannettavaa. On kuitenkin tosi palkitsevaa katsella loppuvuodesta vuoden aikana kuvattuja videopätkiä läpi ja huomata oma kehityksensä.

2) Starttaa 120-luokk(i)a
Kun olimme pari vuotta sitten ostamassa toista hevosta, ajattelimme tosissamme, että tasovaatimus olisi 100-110cm, koska enhän minä ikinä 110cm luokkia korkeampia tule hyppäämään, jos nyt edes sinne asti joskus pääsen. No joo tässä ollaan ja vielä vuosi sittenkin tuo 120cm tuntui jotenkin ihan utopistiselta, vaikka Anna oli sitä mieltä, että jo viime kaudella olisin voinut junnucuppia hypätä (ja no hyppäsinkin sen puoli rataa). Ainakin yksi 120cm luokka hengissä maaliin on siis tavoitteena.

3) Sijoitu aluetasolla ainakin kahdesti
Tämä siksi, ettei mene huonommaksi kuin viime kaudella... :D

4) Paranna estesilmää
Elämä olisi niin paljon helpompaa, jos osaisi reagoidakin silloin, kun näkee, että tulee huonoon paikkaan... Varsinkin kun esteet nousevat ja radat vaikeutuvat, niin myös tämän taidon pitää tulla perässä ja vauhdilla sittenkin! Ei auta kun treenata pitkiä lähestymisiä, ne ovat ne mun ongelma tällä hetkellä.

5) Työskentele määrätietoisemmin myös sileällä
Työskentelyni sileällä ei aina ole kovin määrätietoista, käyn yleensä vain kaikki askellajit läpi niin, että R on molempiin suuntiin niissä hyvä. Teen tarpeen mukaan sitten jotain jumppaa tai siirtymisiä. Pitäisi pystyä ratsastamaan vähän suunnitelmallisemmin ja sillä tavalla, että tietää miten ja MIKSI jotain tekee.

6) Paranna esteistuntaa (älä jää kädellä kiinni tai ole liikkeen edellä)
Hmm.. Lisää näitä ikuisia tavoitteita. Nykyään mulla on jalka aika hyvin, ylävartalo on ehkä suurin ongelma.

7) Enemmän puhtaita ratoja
Puhtaat radat vaativat tarkkaa ja huolellista ratsastusta, joten yleensä puhdas rata = siisti ratsastus ja näitä toivoisin tällä kaudella myös 110cm radoista.

Valmennusviikonloppu!

Lauantaina olin Annan estevalpassa. Hypättiin aika perusjuttuja: suoria ja kaarevia linjoja, tiukkoja teitä ja niiden yhdistelmänä rataa, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Meillä oli kotikenttäetu, tai oikeastaan kotimaneesietu, Aulangolla, koska meidän ahtaassa maneesissa on tottunut huomioimaan tilanpuutteen, eikä pienet tiet tule yllätyksinä. Anna sanoi, että jos yhden meidän tehtävistä olisi teettänyt Haimihallissa, niin ypäjäläiset olisivat olleet ihan pulassa.. Jotain hyötyä tuostakin hallista siis.

Nyt kun lumi on maassa, niin olen ratsastanut tosi paljon hangessa ja pakkanen on piristänyt Rasmua muutenkin. Perjantaina olin Sallan tunnilla, jolla tehtiin mm. sulkutaivutusta diagonaalilla ravissa ja käynnissä ja Rasmu tuli siinä tosi hyväksi. Lauantaina se olikin kivan kevyt ja virkeä. Anna kehui, että teki hyviä hyppyjä oksereille + näytti terävältä. Parhaiten mennyt valmennus vähään aikaan!

Tänään meillä oli Aulangolla Annan valmennettavien pikkujoulut, jonne tuli meidän aulankolaisten lisäksi siis Turun suunnaltakin porukkaa, joihin on tutustunut Pantsun valmennuksissa ja Annan leirillä syksyllä. Aloitettiin puolentoista tunnin teorialla, jossa kahden/kolmen hengen ryhmille jaettiin aiheet ja niistä piti sitten kertoa kaikki mitä mieleen tuli erilaisiin tilanteisiin liittyen muulle porukalle. Meillä oli aiheena hevonen eläimenä, muita aiheita oli mm. kilpailuverryttely, ruokinta, kuljetus ja hevosen viikko-ohjelma.

Teorian jälkeen alkoivat henkilökohtaiset ajat Annan kanssa ja vikellysnäytös + -kokeilu, hiihtoratsastus, satulansovitusdemo ja ruoka. Itse missasin vikellyksen ja satulansovitusdemon kun lupauduin oman aikani jälkeen ulkoiluttamaan Annan koirat.

Näin ulkoilutetaan koiria yleisellä rantatiellä: yksi hihnassa, muut vapaana edellä :D

Huomatkaa miten pikku-Noppa on kasvanut! Alla pari kuvaa heinäkuulta!

Juteltiin Annan kanssa siis tavoitteista, ruokinnasta ja Rasmun viikko-ohjelmasta. Olin laittanut tavoitteiksi ensi vuodelle kehittää sileällä työskentelyä ja mun estesilmää, sekä hypätä 110cm ratoja. 2014 laitoin kysymysmerkillä Junnucupin ja 2015 jätin tyhjäksi, koska itsellä on abivuosi ja Rasmu on jo 17 silloin, joten mitään suunnitelmaa ei voi oikein tehdä. Anna sano, että mulla on realistiset tavoitteet ja jos saan sitä estesilmää parannettua ja 110cm sujuu, niin hänen mukaansa Junnucup voisi onnistua jo tänä vuonna. Huh!
Rasmun viikkoon kuuluu normaalisti kaksi koulutuntia, estevalmennus, pari sileällätyöskentelypäivää, maasto ja vapari. Vaparina yleensä käyn vain taluttamassa tai juoksuttamassa, mutta toisinaan vaparina voi myös toimia kevyt maasto (ihan vaikka vain käynnissä). Anna sanoi, että Rasmulla varmaan toimisi ihan sellainenkin vapari, että sen ei tarvitse edes nähdä meitä. Täytyy varmaan kokeilla tätäkin.

Varsinkin kilpailukäytössä olevalla hevosella olisi hyvä pitää kauden lopussa/alussa rennompi jakso, mikä tarkoittaa Rasmun tapauksessa sitä, että ei hypätä kuukauteen, maastoillaan paljon ja mennään kevyesti antaen kunnon laskea. Tämän tarkoituksena on pitää hevosen pää kunnossa ja antaa mahdollisten rasitusvammojen alkujen parantua, jonka jälkeen sitten nostetaan kuntoa ja valmistaudutaan kohti kisoja. Rasmun lomailu ajoittuu varmaan tammikuulle, tosin juuri äitin kanssa mietittiin, että kun se rokotetaan tässä parin viikon sisään, niin pakollisen rokotusvapaan perään voisi suoraan pistää tämän löysän jakson.

Kun puurot ja joulutortut oli syöty ja juorut juoruttu niin siirryttiin kylpylään, jonne meille oli varattu tilaa kolmesta eteenpäin. Oli kyllä tosi kiva päivä ja kiva nähdä ihmisiä pitkästä aikaa! :)

Pahoitteluni...

...sillä en nyt toiveestanne huolimatta saa toteutettua joulukalenteria :( Ensinnäkin olen ihan vaiheessa idean ja toteutuksen kanssa, vaikka ajattelin, että koeviikolla olisi aikaa suunnitella ja tehdä. Toiseksi, piirtopöytäni, videoeditorini, eikä skannerini toimi, joten ei ole mitään millä tehdä. Että se siitä sitten, pitää varmaan säästää nämä vähäiset ideat ensi vuodelle, lupaan, että jos blogi vielä on pystyssä, niin silloin on myös joulukalenterikin!

Antti tuisku toi lumen tänne ja aamulla kun heräsin niin ulkona näytti tältä:

Onneksi tuli nyt lumi, koska maa on jo ollut niin jässä, että kentällä ei ole pystynyt ratsastamaan ja arkena maneesiin ei illalla mahdu. Tarhatkin ovat jäätyneet möykkyisiksi, joten lumi toi pientä pehmennystä, ettei tarvitse pelätä Rasmun jalkojen puolesta...

Mulla oli nyt koeviikko, joten pääsin maneesiin aina ennen tunteja ja suunnitelmissa oli tehdä loppuviikosta puomijuttuja ja vähän hypätä. Perjantaina ei tarvinnut mennä kouluun ollenkaan, kun ei ollut koetta tai palautusta, joten lähdin jo yhdeksältä tallille, että voisin hypätä. Torstaina puomitehtäväsuunnitelmat vähän kärsi, koska toisessa päädyssä riitti innokkaita juoksuttajia koko ratsastuksen ajan, lisäksi maneesissa oli vielä toinenkin ratsukko, joten se siitä. Perjantaina kävi samoin, vaikka nimenomaan ajattelin, että kukaan muu hullu ei tule perjantaiaamuna yhdeksän jälkeen tallille. Eli pyörin taas siellä iänikuisella pääty-ympyrällä yhden puomin kanssa, kun muutakaan en mahtunut tekemään.

Ah, laatu ♥

Viikon päästä meillä on Annan valmennettavien pikkujoulut, joissa mm. käydään läpi tavoitteita ym. ja niihin liittyen sain eilen neljä sivullista täyteltävää... Kisakalenteria, kolmen vuoden tavoitesuunnitelman ja viikkosuunnitelmia. Kipassa näkyy jo aika hyvin ensi vuoden kisoja, joten pääsee jo vähän tarkemmin miettimään mihin lähtee. Tässä on kuitenkin vielä niin paljon aikaa, että ihan tarkalleen ei voi mitään suunnitella, enkä todellakaan osaa nimetä vielä vuoden 2015 tavoitteitani, koska parissa vuodessa ehtii tapahtua vaikka ja mitä.

Tavoitteita ja paljon muuta

Herra Lörppöhuuli ja +19 astetta ulkona! :)

Olisin päivitellyt jo a) perjantaina ja b) sunnuntaina, mutta koneen netti irtisanoutui ja nyt onkin luvassa sen kunniaksi pidempää stooria.

Terveisiä Ypikseltä! Olin siis viikonlopun kaverin mukana Hämeen aluevalmennusrenkaan "leiriä" seuraamassa. Itse siis mukana ainoan aseeni, kameran kera ja kaveri oripojallaan valmentautumassa. Pääsin itsekin lauantaina teoriatuntia kuuntelemaan ja siellä aiheena olivat tämän vuoden tavoitteet. Aloin itsekin miettiä omiani ja ajattelin tehdä tämän postauksen painottaen niihin :)

Ensin pitää kuitenkin kertoa ikävempiäkin uutisia, joista olisin siis jo perjantaina päivitellyt:
Ensinnäkin Rasmu oli taas torstaina ollut ravatessa kaarteissa ep. Kaiken lisäksi tallityöntekijät soittivat illalla että siellä on ähky menossa. No kaasuähkyhän se oli, mutta onneksi meni ohi ilman, että tarvitsi päivystävää soitella paikalle. Tälläistä kuulin, että joku oli huomannut paalissa homeisen kohdan ja ilmoittanut siitä iltatallin tekijälle, joka oli kuitenkin jo osalle hevosista ehtinyt heinää jakaa - ilmeisesti aika vauhdilla kun ei ollut tarkistanut heinän laatua... Luulen siis, että Rasmu oli onnistunut saamaan tuota homeista kohtaa ja siitä sitten reagoinut. 
Perjantaina poika oli jo puhdas ja terveenä, mutta en noiden sählinkien jälkeen viitsinyt mennä tunnille, vaan otettiin ihan rennosti ja kokeiltiin mm. pari satulaa, jotka äiti oli Valjaskolmiosta nyt hakenut. Toinen oli Piffin käytetty, joka osoittautui heti liian kapeaksi ja huonosti topatuksi. Toinen taas oli uusi Kieffer Garmisch, joka sopi suhteellisen hyvin ja runkokin oli muokattavissa. Ainoa vain, että itse en siitä kyllä tykännyt yhtään... Perus Kieffer istua - siis kivikova. Pahimmat kuitenkin olivat sitten polvituet, jotka koulujalustimilla tukivat ihan hyvin, mutta heti kun testasin pari reikää lyhyemmillä, niin polveni menivät niistä yli. Kyllä sillä nyt jonkun yhden estetunnin silloin tällöin voi hypätä, mutta Pantsun kaksipäiväisen klinikan jälkeen ne tuet on kyllä jo Kaivautuneet läpi mun polvista. Ikuisesti me ei kuitenkaan voida lainasatulalla ratsastaa, joten äiti nyt sitten kuitenkin meni ostaan sen satulan ja ehdotti diiliä, että katsotaan sitten käytettyä estepenkkiä mulle.

Videolta näkyvät hyvin nuo järkyttävät polvituet.

Takaisin Ypäjän reissuun.
Mainitaan nyt vielä, että Rasmu sai Ratsuriihestä tuliaisiksi D-kuolaimet kuparirollereilla! En nyt välttämättä noita rollereita niihin olisi alunperin tarvinnut, mutta lueskelin jostain, että ne estävät hevosta puremasta kiinni kuolaimeen, mikä on mielestäni hyvä, kun nyt kerta estesuitsiin kuolaimia hankitaan. 

Ja niistä tavoitteista.
Itselläni ne ovat vuoden sisällä vaihdelleet enemmän kuin tarpeeksi. Vuosi sitten tavoitteena oli pysyä radan loppuun asti kyydissä ja vähentää kieltelyä. Kuinkas sitten kävikään; kyydissä kyllä opin pikkuhiljaa pysymään, mutta kieltely paheni ja marraskuun alun jälkeen en enää Danilla hypännyt ollenkaan. 

Tyylillä viimeisen esteen sekaan. 17.4.11.

Vuoden alussa ykköstavoitteenani oli tietysti löytää hevonen, pidemmälle en halunnut edes vielä miettiä. Nyt, 30.4.2012 tavoitteenani on tietenkin ensisijaisesti tutustua Rasmuun ja oppia ratsastamaan sillä, mutta jos kilpailuja ajattelee, niin olen suunnitellut kisakalenteria tälle vuodelle ihan ajatuksen kanssa, enkä vain lätkinyt kisoja joka viikonlopulle. Alkukesä pysytellään ihan Aulangolla ja yritetään löytää meille sopiva taso, että mennäänkö loppukausi sitten ysikymppiä vai metriä. Loppuvuoden kisat taas olen jättänyt aika avoimiksi ihan sen takia, että niitä on helpompi katsoa myöhemmin kun on nähnyt miten homma on lähtenyt kulkemaan.
Päätavoitteena ainakin kilpailullisesti itse pidän Ypäjän kisaviikkoa heinäkuun alussa. Torstai ja perjantai ovat junnuluokkia ja kisakutsukin kuulemma tulee kipaan ihan lähipäivinä niin pääsee sitten miettimään tarkemmin mitä luokkia menee. Kisaviikko on päätavoitteeni luonnollisesti siksi, että ne ovat kalenterini isoimmat kisat tälle vuodelle ja siksi, että Ypäjälle on realistista saada kopintäytettä aina lähtemään (= eli haluan vain toteuttaa ikuisen unelmani päästä Derbykentälle...).
Ja millä näihin tavoitteisiin päästään? No tietenkin treenaamalla, treenaamalla ja treenaamalla. Siitä huolehtivat tänä vuonna tuttuun tapaan pääosin oma opettajani Aulangolla, Anna Kärkkäisen valpat ja leiri, ja tietenkin Piia Pantsun kolme kahden päivän klinikkaa Aulangolla myöskin. Nekin varmistuivat juuri, koska ilmoitin itseni juuri eilen kaikkiin kolmeen! 

Tässä siis vähän tavoitteistani. Nyt kuitenkin jos ajatellaan vähän enemmän nykyhetkeä, niin huomenna meillä on ensimmäiset harjoitusestekisat ulkona! Saa nähdä mitä niistä tulee, kun en ole ehtinyt Rasmulla ulkona oikein hyppäämään... Luokat joka tapauksessa ovat ristikko, 50-60, 70-80 ja 90-100. Viimeviikkoisen impparin ja ulkokisojen takia menen vain tuon seiska-kasikympin, muuten olisin hyvin voinut testata isoimmankin, kun on omat kisat, joihin ei edes ulkopuolisia tule ja ratakin varmasti aika yksinkertainen. Tänäänkään en viitsi kauheasti ruveta hyppäämään, kun meillä on viikonloppuna Annan kahen päivän valppakin, mutta huomenna nähdään miten menee! Videoa ja kuvaa varmasti myös tulossa! :)