Pantsun valmennukset - elokuu

Nyt on sitten tän kesän tärkeimmät valmennusruljanssit kokonaan ohi ja vähän on sellainen fiilis, ettei oikein tiedä mistä aloittaa kaikkien kotiläksyjen harjoittelu. Loppusyksy on aikaa tehdä ratatreeniä, talvella sitten keskitytään ihan pakon edestä sileään ja puomeihin, koska niinä harvoina hetkinä kun pääsee maneesiin niin sen järkyttävän pohjan + pienen tilan takia ei paljon hypätä. Mutta perushinkkaus tekee vaan hyvää, se kehittää silmää ja tunnetta. Sitähän me tässä nyt kaivattaisiinkin Rasmun kanssa. Piia kehui meidän ryhmää kehityskelpoiseksi ja sanoi uskovansa meidän siirtyvän isompiin luokkiin ensi kaudella :)

Maanantai
Kiisin iloisesti järjetöntä vauhtia koulusta tallille laittamaan Rasmua valmiiksi. Mietittiin meidän tallimestarin kanssa, että voi olla että kohta alkaa satamaan ja päätin ottaa sadevarustuksetkin matkaan. No niitä todellakin tarvittiin... Siitä hetkestä kun kentälle selvisin, siihen asti kun annoin Rasmulle tunnin lopuksi pitkät ohjat, satoi kun saavista kaatamalla. Tunnin jälkeen ei oikein enää tiennyt mikä oli hikeä ja mikä sateen kastelemaa, koska olin kirjaimellisesti ihan läpimärkä. Kävin kotona nopeasti vaihtamassa kuivat vaatteet ja olin ratahenkilökuntana ilta kahdeksaan asti.
Mutta tosiaan, tunnilla tehtiin hirmupaljon sileää ja puomitehtäviä ilman jalustimia (=kamala rääkki siis). Puomit oli sijoitettu tavallaan kahdeksikolle, niin että pitkien sivujen suuntaisesti pääsi menemään kummallakin puolella kaksi puomia, tekemään suunnanmuutoksen keskellä olevalla puomilla ja lisäämään lyhyillä sivuilla olevat puomit vielä vaikeuttamaan tehtävää + pyörimään perinteisellä neljän puomin ympyrällä. Pitkillä sivuilla olevien puomien väleihin piti saada kummallakin puolella kuusi askelta. Järven puoleinen väli oli lyhyempi ja toisella puolella huomattavasti pidempi. Silti myös järvenpuoleinen oli pitkä ja sai puskea aika paljon eteen että sai sen kuusi. Sitten kaarteessa takaisin ja ihan täysillä toinen sivu. Ja että ei olisi turhan helppoa niin lisättiin vielä päätyjenkin puomit mukaan. Voin kertoa, ettei ollut mikään ihan helppo tehtävä! Loppujen lopuksi päästiin ottamaan hyppyjä vaan yhteensä seitsemän; kaarevalla uralla kolmeen kertaan portti ja pysty-puomi-7laukkaa-okseri linja pariin kertaan ihan pikkuisilla esteillä. Nuo muutamat hypyt olivatkin sitten ainoat asiat jotka omasta mielestäni onnistuivat maanantaina.




Tiistai
Tiistaina taas perinteisesti hypättiin rataa ja tällä kertaa vettä ei tullut kaatamalla vaan oli kiva pilvinen sää. Aloitettiin työstämällä ympyrällä kolmella puomilla, jotka olivat yhden laukan päässä toisistaan. Ravissa piti saada väleihin käyntiinsiirtymiset ja sitten laukassa raviinsiirtyminen toiseen väliin. Kaikki puomit kuitenkin piti ylittää ravissa/laukassa ja koska toi väli oli tosiaan sen yhden laukan pituinen, sai hevoset olla aika hyvin kuulolla ja herkkänä avuille varsinkin laukassa... Kun tätä oltiin tarpeeksi kauan (=kauan) hinkattu, siirryttiin ottamaan muutamia verkkahyppyjä ja sitten perinteisesti radan eri linjoja. Kesäkuussa rataan kuului vähän samanlainen s-kiemura kuin nytkin ja mua hirvitti se kaikista eniten. Loppujen lopuksi kiemura ei ollutkaan niin paha kuin mitä ajattelin, eikä radassa tällä kertaa ollut sen suurempia ongelmakohtia. Haastavin varmaankin oli kolmoissarja pitkällä lähestymisellä, kun Rasmu vain venyi ja venyi pidemmäksi, enkä saanut sitä enää takaisin ja paikat tulivat vähän arpomalla. Tuli kuitenkin huomattua, että oma estesilmä on parantunut yllättävänkin paljon ihan hetkessä ja huonoja lähestymisiä ei juurikaan enää tullut.

 

Pikku Nobelisti lähtee lentoooon..!

Söpis :)

Kiva dyykkaus

Perse ylhäällä helpottais huomattavasti...