Saako Jaskan matkalaukkuun?

Mun seitsemän päivän lomani oli aivan liian lyhyt monen asian suhteen, enkä vain kerta kaikkiaan ehtinyt tehdä kaikkea mitä piti ja nähdä kaikkia ihmisiä, ketkä olisin halunnut nähdä. Perjantaina illalla, viimeisenä asiana ennen aamulla seitsemältä lähtevää lentoa, olin vielä omalla koulutunnillani Jasen kanssa. Koko viikon olin yrittänyt hakea sitä "normaalia" ratsastukseeni, tuloksena vain puoliteho ja kipeät lihakset. Perjantaina kuitenkin asiat loksahtivat takaisin paikalleen ja sain alusta asti ratsastettua ajatuksen kanssa - niin, että tiesin mitä teen ja miksi teen, enkä vain ajelehtinut menemään jäykällä tuntumalla ilman alapohjetta. Jaska oli kivan reipas, mutta ei jännittynyt, joten työskentely oli senkin puolesta mukavaa. Tehtiin väistöjä kaarevalla uralla ja uralta pois pitkällä sivulla + laukannostoja kaarevan uran loivista väistöistä. Vähän oli tunnin jälkeen sellainen olo, että miksi ihmeessä mun pitää nyt lähteä, kun sujuu niin mukavasti. Salla ehdotti, että yrittäisin taitella Jaskan matkalaukkuun, mutta se jäi kyllä nyt toteuttamatta :D

Äiti otti muutaman hajanaisen pätkän videota, jotka ovat sattumalta kaikki samasta kierroksesta, eikä meidän parhaat väistöt tallentuneet kameralle, mutta ei voi mitään.

Sunnuntain Oslo Horse Show'n reissusta tulee piakoin pieni videopostaus, joten pysykäähän kuulolla!

Pantsun valmennus 1/2: sileää helteessä

Huh, hellettä! Kesä iski viileämmän viikon jälkeen takaisin ja vaikka Jaska yritti kaikkensa saadakseen kesälomaa (heitti sunnuntaina jo kolmannen kengän sitten kahden viikon takaisen kengityksen), niin maanantaina koitti pitkästä aikaa Piian valmennus. Koska viime valmennus johon pääsin osallistumaan, oli elokuussa, tiesi Piia mun hevoskuvioista lähinnä sen mitä oli facebookista lukenut ja näki nyt siis Jaskan ensimmäistä kertaa.

Työstettiin ihan aluksi käynnissä hevosia aktiivisiksi takaa ja kuuliaisiksi pohkeille tekemällä kaarevia uria ja lyhyitä väistöpätkiä. Jaska oli heti alusta asti mielellään painautumassa kuolaimen alle ja varsinkin käynnissä oli ihan mahdotonta ratsastaa kun ei olisi saanut olla tuntumaa ollenkaan, että nenä olisi pysynyt edessä. Ravissa jatkettiin samalla teemalla: hevoseen vaikuttaminen vaihtelevien apujen kautta, eli välillä pyyntöä sivulle, välillä eteen ja sitten taas takaisin, siirtymisiä ja istunnan käyttöä vaihtelevasti (välillä alas istuen, välillä keventäen). Mukaan otettiin toisen pitkän sivun 2 puomia ja toisella pitkällä sivulla kaarevalla uralla olevat kavaletit. Jaskalla kesti melkoisen pitkään ennen kun se tajusi miten sen pitää ravissa kavuta kavaleteista yli, niitä kun en ole tainnut sen kanssa koskaan tehdä.. :D 

Ei kumma että hevonen valuu vasemmalle jos mulla on pohje aina yhtä irti... 

Volteilla asettaessani Jaska pääsi käyttämään sisäohjan pidätteen aina hyväkseen dyykatakseen kuolaimen alle, joten yritin pysytellä mahdollisimman isoilla kaarevilla teillä ja vältellä voltteja, vaikka ne olisivat olleet hyviä sisätakajalan aktivointiin.

Jaska: "Ei ravista kuulu hypätä! Ja estekin niin pieni että miten tästä muka pitää mennä toiselle puolelle?? Ihan kummallista tällänen! Help!"

Kun vaihdettiin suuntaa, niin tultiin samoja puomeja ja kavaletteja, mutta sillä erolla, että kavaletit ylitettiin voltilla uralta. Laukassa tehtiin ensin kavaletit samoin kuin alussa, mutta siirryttiin pian taas volteille. Ravissa sain olla koko ajan nykimässä Jaskaa ylös, koska Piia halusi sen paljon korkeammalle niskalle ja nenää eteen. Piia korosti sitä, että kuolaimen alle hakeutuminen on aivan yhtä suuri virhe kuin sen päällä oleminen ja sanoi, että Jaskalla syy on selvästi voimattomuudessa, koska se on niin hyvän oloinen suustaan (koko ajan suu kiinni ja imee hyvin kuolainta). Laukassa työskentely oli aavistuksen helpompaa, kun takajalat alkoivat olla hieman aktiivisempina mukana matkassa. Pari suhteellisen hyvää pätkää sain sekä ravissa, että laukassa pitkän sivun puomeilla. 

Olin jo ehtinyt ravailla vähän loppuraveja kun Piia muutti mielensä ja halusikin nähdä vielä muutamat hypyt kaikilta diagonaaleilla olevilta pystyltä ja okserilta. Jaska oli aika puhki tuossa vaiheessa ja ei antanut ehkä parasta vaikutelmaa hyppytaidoistaan kun ei jaksanut enää nostaa koipiaan ja rymäytettiin muutamaan kertaan okseri alas ihan kunnolla.. :D Piia käski mun ärsyttää Jaskaa kaarteissa niin, että se laukkasi niiden läpi takajalkojensa päällä, mutta pari kertaa heppa levähti sitten heti diagonaalilla ja vain juoksi esteen läpi.

Kommentit eivät päässeet videolle tällä kertaa, koska meillä oli taas korvanapit käytössä :/

Kuvapostaus päivän ratsastuksista

Ei kiinnostanut poseerata :D

Loppuravit eteen-alas

"Hayyy gurrrl!!!"

Tuuppailua

Lauantaina oli ulkona ihana auringonpaiste ja huimat 11 astetta mittarissa, joten hommasin äidin ja siskon kuvailemaan ratsastuksiani. Aurinko ehti kyllä mennä vähän pilveen ja kentällä tuuli kamalasti, mutta tulipahan kuva- ja videomateriaalia pitkästä aikaa myös sileältä! (Huomatkaa Rasmun wannabe-kouluratsupintelöinti) Ostin edellisellä viikolla Hevosmessuilta tuon mustan Equilinen kouluhuovan, jossa on hopeinen blingireunus. Equilinen huovat on vaan niin hyviä! Ihanan jämäköitä niin, että pysyvät ylhäällä eivätkä valu satulan alle ja tykkään kaikista perusmalleista :)

Menin siis pitkästä aikaa taas gramaaneilla, vaikka ulkona R tuppaa nojaamaan ne päässä vielä kahta kovemmin kädelle. Alkuun tuntuikin, että mulla vaan liukuu ohjat kädestä ja hevonen juoksee alla pakoon vetäen mut ylös satulasta, mutta lopulta sain painoa pois kädeltä ja kun tein loppuravit ilman gramaaneja, tuntui R ihan höyhenenkevyeltä. Tein alkuverkoissa vähän avoa, muuten sitten lisäilin ja kokosin, siirsin takapäätä ympyrällä sisään - mikä oikealle ei onnistunut yhtä hyvin kuin vasemmalle, ja yritin säilyttää hyvän tahdin läpi koko ratsastuksen.

Piffit ja paffit sujuu myös!!! Huvittaa kun tässä kuvassa näyttää ihan siltä, että piaffea mentäisiin, vaikka todellisuudessa peruutetaan kun tuli vähän keskustelua siitä, kumpi määrää tahdin diagonaalilla ;)

Annan kouluvalmennus

Tiesittekö muuten, että tapaninpäivänä juhlittiin alunperin Suomessa hevosia ja hevosmiehiä? :) Aika osuvasti itselläni ainakin oli oikein hevostentäyteinen päivä, kun tein taas aamutallia ja sitten livistin yhdeltä kouluvalmennukseen. Keskityttiin temmon ylläpitämiseen, tehtiin paljon kokoamista ja lisäämistä, sekä keskihalkaisijalla väistöjä ja laukannostoja. Rasmu ei ollut ihan niin hyvä, kun sunnuntain valmennuksessa, väsähti gramaanihommiin nopeammin ja oli vähän hitaampi. Kuitenkin se oli yllättävän suora ja parani huomattavasti loppua kohti (huomaatte videolta). Äiti oli kuvaamassa, ihan kiva saada materiaalia myös sileällä työskentelystä välillä. 

Mietin pitkään, että laitanko videoon musiikin, vai jätänkö äänet, niin että kuuluu kommentit. Päädyin sitten olematta laittamatta musiikkia. Kumpi on teistä parempi?