.jpg)
Dukadaata katsomassa!
Melkein koko elokuu jo mennyt, enkä ole saanut aikaan yhtään postausta... Yksi syy tähän on koulujen alku; mulla alkoi nyt abivuosi ja lukio nyt muutenkin jo vie kaikki voimat ilman tätä ylimääräistä stressiä kirjoituksista, joten ei ole ollut oikein fiilistä kirjoittaa, vaikka aikaa olisi ollutkin. Toisaalta ei ole ollut kamalasti kerrottavaakaan, sillä kisat menivät elokuun osalta sivusuun, enkä ole käynyt valmennuksissakaan heinäkuun jälkeen. Miksi näin? Koska heinäkuun lopulla R rupesi liikkumaan vähän huonosti. Ei ontunut tai vaikuttanut kipeältä, askel vain oli edestä huomattavasti lyhyempää kuin normaalisti. Tämä huomattiin ensimmäisen kerran sunnuntaina 27.7. kun irtojuoksutin Rasmun kentällä, eikä se lähtenyt irroittelemaan ollenkaan ja ensimmäiset laukka-askeleet olivat todella tönkköjä. Hevonen kuitenkin vertyi siinä hölkötellessään, minä sen sijaan kompastuin sitä hoputtaessani ja reväytin nilkkani, enkä pystynyt kävelemään kunnolla viikkoon...
Pinteli ensiavuksi tukemaan kunnes karu totuus paljastui kotona... :D
Videolla vähän laukkaa, parani tuosta, mutta ei normalisoitunut
Rasmu jatkoi huonosti liikkumista seuraavallakin viikolla, mutta koska siinä kohtaa ajattelimme syyn todennäköisesti olevan liian pitkät kaviot, ratsastimme hevosen ehdoilla kengitykseen asti. Rasmun kynnet olivat meinaan oikeasti pidemmät, mitä koskaan ennen. Johtui todennäköisesti siitä, että aloimme kesäkuussa syöttää Chian siemeniä ja syöttelimme ahkerasti koko kesän läpi myös vihreää, joten olisimme tarvinneet reilun viikon lyhyemmän kengitysvälin.
Vuoltu kavio ja vuolematon...
Kengitys auttoi ehkä vähän, mutta edelleen etenkin laukka oli huonoa, joten tilasimme hierojan. Rasmulla olikin lantio ja lavat varsinkin oikealta pahemmin jumissa kuin ikinä. Silti hieronnallakaan ei ollut yhtään mitään vaikutusta liikkumiseen. Lopulta kun Salla näki viikko sitten miten R liikkui äidillä, tilattiin sitten käskystä klinikka-aika keskiviikolle. Kuusi vuotta hevosenomistajana ja tämä olikin sitten mun ensimmäinen klinikkareissu ikinä! Meidän hevoset eivät ole koskaan kärsineet mistään impparia vakavemmasta...
hönö :D♥
Keskiviikkona ajeltiin sitten Valkeakoskelle, jossa Rasmu käytiin ensin sisällä läpi ja el. spottasi heti, että vuohisnivelet olivat jäykät ja toisessa kintereessä oli vähän nestettä. Muuten kehui Rasmua komeaksi ja hyväkuntoiseksi :) Pihalla tehtiin sitten ontumatutkimus. Ravuutin Rasmua ensin suoralla ja liinassa, sitten el. teki taivutuskokeet ylä- ja alaniveliin eteen ja taakse. Alanivelet etujaloista reagoivat, mutta R ei silti juostessa ontunut, varoi vaan. Takajaloissa ja ylänivelissä ei ollut juuri mitään sanottavaa. Taivutusten ja asfaltilla ravaamisen jälkeen siirryttiin kentälle, jossa el. kasoi laukan ja siirtymiset laukka-ravi-laukka kun juoksutin. Kentältä mentiin talliin pesemään Rasmun jalat, jonka jälkeen etusista otettiin röntgenkuvat. Kuvat olivat yllättävän puhtaat Rasmun ikään nähden, ei edes nivelrikkoa! Hämmästyttävää! Mehän ei kuvautettu Rasmua ostaessa sen jalkoja ollenkaan, koska se ei silloin reagoinut taivutuksissa, joten ajattelimme, että on ihan turha homma kuvata kun sen ikäisellä hevosella kuvissa olisi kuitenkin ollut jotain. Todennäköisesti jos olisimme kuvanneet silloin, ei kuvissa olisi näkynyt mitään, sillä nytkin niissä näkyi vain pieniä muutoksia muutamissa kohdissa kavio- ja kehäluussa, joihin myöhemmin kehittyy nivelrikko. Nyt selvittiin siis pelkällä niveltulehduksella ja kaksilla piikeillä kumpaankin jalkaan.
R ihan tillintallin nukutusaineesta :D
Nyt kävellään viikko, jonka jälkeen viikko ravia ja jos parempi niin siitä viikon päästä voi ratsastaa jo normaalisti. Jos ei, niin saatiin Metacam-kuuri, jonka voi aloittaa tarvittaessa. Jos ei silläkään auta, niin sitten uudet piikit. Sormet ja varpaat ristissä, että R paranee nopeasti!
