Ypäjä Spring Show

Maanantai-iltana Salla kysyi jos haluaisin lähteä Jaskan kanssa tänään perjantaina hyppäämään Ypäjälle ja vastaukseni oli, että tietenkin! Niimpä pakattiin hepat autoihin kolmen aikaan iltapäivällä tänään ja suunnattiin kohti Ypäjä Spring Show'ta. Kävin päivällä juoksuttamassa Jaskan jotta se ei olisi turhan energisenä vieraassa paikassa, mutta joko juoksutus auttoi, tai sitten pelkoni oli muutenkin turha, tyyppi nimittäin käyttäytyi varmaan fiksuiten koko porukasta!

Kuvat viime sunnuntailta! Kiitos Ulpulle :)

Perjantain luokat olivat tuttuun tapaan warm-uppeja, eli hallissa oli numeroitu rata (10 estettä), jotka sai mennä numero- tai ihan omassa järjestyksessä sallitun ajan (80s) puitteissa. Tämä sopi meille oikein hyvin kun kyseessä oli mun ekat ulkopuoliset Jaskan kanssa ja Jaskan ekat sitten viime elokuun NHF:n, joissa se oli Sallan kanssa. 

Mulla oli odotukset koko reissusta aika matalalla, suoraan sanottuna luulin, että se tulisi olemaan ihan katastrofi; Jaska olisi lähdössä lentoon heti kopista päästyään, verkassa vain köyrisi ja leijuisi pöristen selkä notkolla pää katossa ja lopulta ei päästäisi edes kisahalliin sisään tai jotain muuta vastaavaa. Olin siis todella positiivisesti yllättynyt kun Jaska ei stressannut vierasta paikkaa yhtään, verkassa oli 100% ratsastettavissa, eikä kyttäillyt siellä tai edes Opistohallissa. Näytin sille kuitenkin Sallan ohjeiden mukaan kaikki ihan reunaan kiinni rakennetut esteet ja vitosen, jonka alla oli jotain kummaa kasvillisuutta :D 

Radassa oli aika paljon linjoja, joita ei varmasti 4-5v. 90:ssä olisi ollut yhtä montaa, mutta koska Jaska oli niin hyvin avuilla, en jättänyt mitään estettä välistä. Kakkoselle tulin vähän lähelle, mutta sain laukan hyvin sujumaan hypyn jälkeen, niin, että sain suunnittelemani 6 askelta kolmoselle. 4-5 kaareva linja oli hyvä ja sujuva, kutoselle jäin vähän kauas ja otettiin yksi puomi. Seiska oli ihan katsomossa kiinni oleva sarja, jolle tultiin sisään lievällä kiemurtelulla, mutta suoriuduttiin puhtaasti ulos. Kasin jälkeen mulle tuli vähän yllärinä miten jyrkkä kaarre isolle ysiokserille oli, joten siihen tuli myös vähän hassu hyppy ja saatiin siitä toinen puomi, jonka kyllä huomasin vasta jälkeenpäin videota katsoessani. 

Oon niin ilonen siitä, miten fiksu Jaska oli ja että rata oli jopa parempi kokonaisuus kuin viime sunnuntain 90 kotona, vaikka nyt oltiin vieraassa paikassa ja teknisemmällä radalla. Huomenna illalla meillä on tosiaan William Matthew´n valppa ja sunnuntaina Warwick McLeanin luento ja demot, joten niistä varmaan kirjoittelen sitten seuraavaksi.

Hyvä heppa, huono kuski

Hypättiin viikonloppuna kotitallin harkkakisoissa Jaskan toka ja meidän eka yhteinen 90cm luokka. Meillä oli nyt joitain viikkoja hyppytaukoa ja oli siksi tarkoitus vähän reenailla ensin lauantain yksäriestetunnilla, mutta tunti peruttiin kun Salla oli oripäivillä. Lahjattomat treenaa vai miten se meni? :D Osuttiin maneesiin radanrakennuksen jälkeen, joten hyppäsin sitten kuitenkin sunnuntain radan kertaalleeen kavalettikorkeudella.

Sunnuntaina juoksutin Jaskan ensin alakentällä, jotta sain sen hereille ennen verkkaan siirtymistä. Verkassa Jaska oli ihan suhteellisen reippaana, mutta koska hypyt ei ehkä olleet ihan niin teräviä kun olisin halunnut niiden olevan, keskityin siihen, että J oli ainakin pohkeen edessä laukassa. Radalla heppa skarppasi hyvin ja dieselmoottori käynnistyi, joten mä sain sitten rauhassa säätää omiani koko radan niin, että möhlin mahdollisimman monta etäisyyttä ja melkein ratsastin väärän radankin kun hetkellisesti unohdin missä kakkonen sijaitsi. Onneksi Jaska oli hereillä, joten tuli vaan yksi puomi mun mokailuideni takia matkaan kun ajauduin isosta laukasta kutosokserille melko lähelle ja hypystä tuli siksi aikalailla ylöspäin-, eikä niinkään eteenpäinsuuntautuva, josta laskeuduttiin käytännössä takapuomin päälle. Omaan ratsastukseeni en siis ole mitenkään erityisen tyytyväinen, mutta hevonen oli ihan superhyvän tuntuinen ja korkeus oli juuri sopiva. Jos Jaska suorittaa vielä pari ysikymppiä yhtä näppärästi, niin voidaan ehkä aloittaa metrit jo vähän aikaisemmin tällä kaudella kuin mitä olin alunperin suunnitellut. Ulkona ja vieraassa ympäristössä homma voi olla tietenkin eri, mutta toivossa on hyvä elää.