Jari Sneckin estevalmennus

Tänään pitkästä aikaa taas Jartsan valmennuksessa, edellisestä kerrasta kulunut jo tasan kaksi vuotta. Hypättiin ihan vain paria kaarevaa linjaa (toisella pysty-okseri -sarja josta 3 laukkaa pystylle ja toisella pysty-pysty -sarja josta 5 laukkaa okserille) koska aikataulut menivät junan myöhästymisen takia vähän pieleen ja Jartsan piti ehtiä vielä toiseenkin paikkaan pitämään tunnit ennen paluujunaa. Tehtävät olivat kuitenkin Rasmulle aika hyviä, koska vasempaan suuntaan vaihtui jatkuvasti laukka vääräksi sarjalla ja oikeaan R puski alkuun vähän kylkeä ulos. Videolla kooste, joten en sen kummemmin nyt selittele :)

Huomenna meille tulee satula-auto, joten voi olla, että saadaan vihdoin myös koulupenkki! Syyslomaviikolla on ohjelmassa myös Loimaan reissu jonain päivänä, tällä kertaa ei tosin ajateltu ratsastamaan asti mennä, kun Dani on kuitenkin jo vähän syyskankea, niin eihän siinä tulisi kuin itku vaan... Yritän kirjoitella myös postauksia varastoon, koska en koulun takia ihan hirveästi ehdi blogia päivittämään (huoh), tosin mulla on myös nyt järjetön määrä koulujuttuja tehtävänä, koska olin viime viikon Saksassa. Jos teillä nyt on jotain kysyttävää tai postausideoita, niin laittakaa tulemaan, niin saan edes ideoita varastoon, jos nyt en toteutukseen asti ehdi vielä!

Hämeen aluemestaruudet 2013

Perjantaina kysäisin Sallalta, että mitä Rasmulla kannattaisi lauantaina tehdä, että se olisi mahdollisimman hyvä sunnuntaina. Salla käski keskittyä alkuverkkoihin ja tehdä paljon avoja ja väistöjä. Lauantai menikin sitten kokonaan kisavalmisteluissa ja järkätessä + juhliessa Sallan yllätyssynttäreitä talilla. Ratsastin gramaanien kera ja tosiaan keskityin sitten noihin neuvottuihin asioihin + jumppasin vähän kavaleteilla, että sain Rasmun herkäksi jaloistaan kun se on ollut nyt ehkä astetta huolimattomampi.

Sunnuntaina kello soi viideltä ja startattiin vähän ennen seitsemää kohti Tamperetta, koska koppikaveri hyppäsi ensimmäiset kaksi luokkaa. Ensimmäinen oma luokkani alkoi vasta yhdeltätoista, joka oli siis Hämeen alueen tyylimestaruusluokka. Lähdin kahdentenatoista, joten menin verkkaamaan jo heti luokan alussa ja sain ihan hyvän verkan kerrankin tehtyä. Rasmu oli pehmeä kyljistään kun testasin vähän avoilla ja väistämällä takapäätä ulos, mitä Piia aina käskee tekemään. Verkkahypytkin oli kaikki oikein onnistuneita, joten radalle pääsi ihan hyvillä mielin.

Mun ryhti näyttää tosi huonolta kun pitää turvaliiviä takin alla... Pitäisi hankkia takki, johon saisi liivin päälle fiksusti.

Näytin varmuuden vuoksi Rasmulle kentän reunoilla olevat mainoslakanat + muutenkin kaikki kentän laidat ja muutaman esteen, eikä se sitten kytännyt mitään suorituksen aikana. Laukatkin vaihtui (ts. ei niitä ikuisia ristilaukkoja lukuunottamatta viimeisen esteen jälkeistä laukkaa, josta sain huomautuksen paperiin..) ja muutenkin R tuntui tosi hyvälle!

Saatiin keskiarvoksi 8,3 ja sillä hetkellä sijoituttiin kolmansiksi. Luokan loppuun mennessä pudottiin jaetulle viidennelle sijalle, eli kuitenkin kolmas aluesijoitus tällä kaudella! Luokka oli Hööksin sponssaama, joten sain mm. erittäin hyödyllisen (or not) XXXL kokoisen sadeviitan, satulasaippuaa ja 15e lahjakortin palkinnoksi.

Junnumestaruusluokan alkua saatiin odotellakin sitten kolme tuntia ja kun vihdoin revittiin Rasmu kopista ulos, oli se vähän hölmistyneen näköisenä, että vieläkö pitää mennä. Verkassakin tahti oli vähän tahmea ja mulla alkoivat lyhyeiksi jääneet yöunet painaa, joten radalla olisi voinut olla keskittyneempikin. Jäin jotenkin vielä ratsastamaan kakkosesteelle, kun olisi pitänyt jo ajatella sitä maailman kummallisinta linjaa kolmoselle, joten ryssin sitten sen tien, tulin vähän pohjiin ja otettiin puomi mukaan. Kutosella vähän keskusteltiin, että mennäänkö jättivesimatosta yli vai ei, joten pieni mutka saatiin myös linjalle kohti seiskaa. Sen suurempia sattumuksia ei käynyt, joten vaikka ei toiseen vaiheeseen päästykään, niin oon tosi tyytyväinen tuohon 4vp suoritukseen.

Kops ja puomi mukaan...

Kaikenkaikkiaan Rasmu oli tosi hyvän tuntuinen molemmilla radoilla (alan kohta uskoa, että toi korvahuppu ihan oikeesti auttaa sitä keskittymään suoritukseen eikä ympäristöön) ja reissu oli ihan huippu kiva, vaikka huippupitkä myös (13h tuli täyteen ennen kun olin kotona). Tähän nyt lopetetaan meidän virallinen kilpailukausi, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että en nyt tämän vuoden puolella enää edes yritä lähteä ulkopuolisiin kisoihin. Jos nyt kotona jotkut harkkakisat on, niin se on fine. Niin ja ensi viikonloppuna uhrauduin seuran koulumestaruuksiin tuuppaamaan, mutta nekin kisat siis kotona.