Kävikseen totuttelua + estetunnilta video

Heippa taas pitkästä aikaa! Heinäkuu meni ihan hujauksessa, enkä juuri ole ehtinyt koko blogia ajatella - miksi näin, siitä teen erilisen postauksen nyt parin päivän sisällä - mutta nyt yritän koota tähän kevyesti kuulumisia.

Jaska täytti 1.7. virallisesti 5 vuotta ja sen kunniaksi se on nyt päässyt joka viikko harjoittelemaan kävelykoneessa pyörimistä. Fiksu nuori kun on, se oppi hetkessä miten siellä toimitaan ja suunnanmuutoksetkin se tajusi jo ihan parin käännöksen jälkeen! Kolmannella harjoituskerralla sen ei tarvinnut enää edes koko aikaa päivystää edellä menevän puomin perässä, vaan Jaska uskalsi jo kävellä rentona puolivälissä omaa koloaan :)

Tässä videoa ensimmäiseltä kävisreissulta:

Kävelykoneharjoittelun lisäksi Jaskan viikot ovat koostuneet aina kahdesta vapaapäivästä, yhdestä maastopäivästä, yhdestä estetunnista tai itsenäisestä kavalettityöskentelystä ja kahdesta sileän päivästä. Meidän normaali maastolenkki koostuu aika pitkälti (jyrkistäkin) mäkipätkistä ja on ollut hieno huomata miten Jaskan kunto on kehittynyt! Nykyään se jaksaa vähän pukitella ja painaa valtavaa laukkaa menemään, sekä kävellä koko rankan laskettelurinteen ylös asti. Vielä pari kuukautta sitten se yritti helpottaa työtään yrittämällä koko ajan siirtyä raviin jyrkemmissä mäkipätkissä ja laukkamäen jälkeen puuskutti sieraimet suurina. Muutenkin se on käyttäytynyt ihan superfiksusti koko kesän ja kehittynyt myös ratsastettavuudeltaan paljon.

Kisoihin ei päästy nyt heinäkuussa, koska en nähnyt järkeä lähteä mihinkään Saloon ajamaan aamuviideltä yhden luokan takia. Ensi viikolla päästään kuitenkin Kisaviikolle harjoittelemaan derbyllä hyppäämistä ja ehkä myös Riders Inniin jos kaikki menee hyvin kyytien osalta.

Nyt tiistaina äiti oli kuvaamassa meidän estetuntia, video alla :) Jaska oli yllättävän kivasti pohkeen edessä helteestä huolimatta, joten kaikki tehtävät sujuivat kivasti kun vain mustin itse olla ponnistuksessa vatsalihaksieni kanssa mukana, enkä hypätä edellä hevosta.

Metrin debyytti kotikisoissa

Meidän oli tarkoitus mennä Tampereelle hyppäämään viimeinen Noviisisarjan 90cm, mutta suunnitelmat vaihtuivat sunnuntain kotikisoihin kun en saanut kuljettajaa. Sateet saivat kentän loppuviikosta tulvimaan, joten kisat pidettiin sunnuntaina maneesissa. Tämä vähän huolestutti, koska Jaskaa on aika tuskaista tuupata neljän seinän välissä eteenpäin, kun se ei mahdu siellä omasta mielestään laukkaamaan ja jos se ei laukkaa, niin esteistä on vaikea päästä yli...

Lauantaina se oli kuitenkin sisällä kivan terävänä ja lähdin sunnuntaita kohti ihan positiivisin mielin. Postauksen kuvat otti Liisa lauantaina, kiitos! 

Koska oli kotikisat kyseessä, hyppäsin pohjalle 90cm, jotta osasin vähän suunnitella miten ratsastaisin metrissä. Verkassa Jaska oli ihan tuskaisen vetelä ja multa meinasi loppua kaikki toivo kun en saanut mitään muutosta aikaan, vaikka tein niitä juttuja, millä J:n normaalisti saa hereille (paljonpaljon siirtymisiä, nopeita laukannostoja käynnistä ja reipasta laukkaa kevyessä istunnassa). Ysikympin radalla siis tuntui, että Jase ei oikein ollut mukana menossa ja otettiin yksi puomi 4-5 linjalta, joka jäi vähän lyhyeksi. 

Metrin verkassa jatkoin työskentelyä ja sain jopa yhden tosi terävän hypyn okserille ja sen jälkeen Jaska alkoi olemaan jo vähän paremmin hereillä. Radalla tyyppi oli sitten maneesiolosuhteisiin turhankin paljon menossa ja ponnistuspaikat jäivät vähän lähelle koko ajan. Mutta koska hevonen oli nyt hereillä, se sai koordinoitua koipiaan sen verran, että ei otettu puomeja ennen kuin toisiksi viimeiseltä pystyltä - mikä tietenkin oli sitten taas se tavanomainen turha puomi, joka olisi yhtä hyvin voinut jäädä tulematta, koska kaikki oli esteelle tultaessa ja sen yli mentäessä kunnossa. Täytyy myöntää, että kutosen jälkeen kävi mielessä, että "nyt taitaa olla puhdas rata tulossa", mikä varmaan sai sen puomin putoamaan :D 

Ulkona olisi ollut mahdollista tehdä niin paljon ehjemmät radat kun siellä olisi ollut tilaa kääntyä ja laukata, mutta toisaalta huonomminkin olisi voinut mennä näin kun yhtäkkiä palattiin ahtaaseen maneesiin hyppäämään, joten olen ihan suhteellisen tyytyväinen.