Terveisiä Kataloniasta! Viikko etelän lämmössä hurahti nopeasti ohi ja nyt sitä istutaan taas täällä kylmässä kuuntelemassa sateen ropinaa ja hyttysten ininää... Kolmen vuoden tauon jälkeen matkustimme siis taas perheen kanssa Espanjaan, tällä kertaa Deltebre Riumariin riisipeltojen keskelle. Perinteisesti vuokrasimme Interhomelta talon, koska porukat eivät siedä turistihotelleja.. :D Koska eurooppalaisten lomat eivät ole vielä alkaneet, eikä pahin turistikausi ole Espanjassa vielä käsillä, Riumarissa oli aika rauhallista lukuunottamatta melko meluisia saksalaisia naapureitamme... Talo oli kaksikerroksinen (tosin yläkerrassa sijaitsevaan ylimääräiseen makuuhuoneeseen piti mennä ulkokautta ja löysimme oikean avaimenkin sinne vasta toisena päivänä) ja matkaa meren rantaan mukavat 200 metriä. Itse en oikein ole järviuimareita, mutta Välimeri on kesäisin sen verran lämmin että tälläinen kylmäkallekin saa kidutettua itsensä sinne viidessä minuutissa.
Onnistuimme kuluttamaan koko viikon käytännössä tekemättä mitään. Makoilimme rannalla ja ajelimme ympäri vuoria ja lähiseutua, söimme ja kävimme kaupassa. Yllättävän paljon onnistuin tien varresta bongaamaan pieniä talleja ja Deltebrestä jopa aasifarmin! Ennen reissua olin vakaasti päättänyt päästä edes taputtamaan Andalusialaista, koska kyseinen rotu on suosikkini, niin hassulta kuin se kuulostaakin :D Toisin kuitenkin kävi, koska ajattelimme käydä Eros i Omar nimisellä ratsastuskoululla (?) jonka mainoksen näimme, mutta kyseinen talli olikin sitten mennyt konkurssiin tai muista syistä lopetettu, koska nettisivujakaan ei enää ollut olemassa. Tyydyin sitten vain napsimaan autosta käsin pari kuvaa aaseista ja yhden huoltoaseman takana siestaa viettäneestä kimosta.
Löysimme Tortosa -nimisestä kaupungista vanhan keskiaikaisen linnan ja kävimme turisteilemassa siellä. Linna sijaitsi korkealla vuoriston kupeessa ja sieltä oli hienot näköalat!
Sen kummemmin ei shoppailtu, mutta kävimme yhdessä urheiluliikkeessä etsimässä siskolleni uimalaseja ja onnistuin löytämään sieltä hevososaston! Matkalta tarttui siis mukaan rusketuksen lisäksi myös Fouganzan ratsastushanskat ja ihana polopikee. Noihin hanskoihin olen kyllä tosi tyytyväinen koska en ole Suomessa missään törmännyt Roecklin näköisiin hanskoihin, jotka ovat kädessä paremman tuntuiset kuin itse Roecklit; ei hankaavia saumoja eikä kökköä materiaalia!
Lauantaina lento lähti Barcelonasta Müncheniin kahden aikaan ja ehdimme pyöriä lentokentällä hetken aikaa. Löysin kaverilleni rippilahjan ja onnistuin ostamaan espanjaksi espanjankielisen hevoslehden! Harmi vaan, että oma espanjani ei ole mitään huippuluokkaa, joten ihan kaikkea en kyllä ymmärrä mitä luen. Münchenin päässä odotettiinkin sitten kevyet kolme tuntia vaihtoa ja sain kirjaimellisesti raahata väsynyttä äitiä kaupasta toiseen että sain toiselle kaverille synttärilahjan hommattua. Jäi kyllä lievästi harmittamaan kun löysin jo Barcelonan kentällä katsomani Desiqualin nahkavyön + muutaman paidan puoleen hintaan alennettuna, mutta porukat oli niin kärttyisiä että jäi ostamatta... Helsingissä puolenyön aikaan vastassa oli ihana vesisade ja +12 astetta. Hiphei..! Laukkujakin saimme odotella yhteensä tunnin ja lopulta pääsin nukkumaan omaan sänkyyn kolmen aikaan yöllä. Anygays, olipas ihana päästä taas vähäksi aikaa pois Suomesta ja kaikesta. Nyt jaksaa ensi viikon ahertaa tallihommia (ihana kesäduunini) ja stressata lukiohankintoja.
Rasmua liikutti viikolla talliharjoittelijamme kahtena päivänä, läpiratsastajamme kahtena, äidin kaveri kahtena ja kaverini kahtena (teki näistä postauksenkin jos kiinnostaa). Odotin siis, että herra saattaa olla hiukan kiukkuinen kun on ratsastajat vaihdellu ja väännetty pelkkää koulua kahdeksan päivää, mutta siellä se oli korvat hörössä odottamassa portilla kun pyöräilin tallille. Vettä alkoi kuitenkin sataa kaatamalla juuri kun olin raahannut kaikki kamat karsinalle ja harjannut Rasmun, joten odottelin puolisen tuntia, jos sade olisi lakannut ja päätin sitten sen vain voimistuessa mennä suosiolla kivikovalle maneesipohjalle ratsastelemaan. Päätin jo tuon pohjan takia antaa Rasmulle vähän löysemmän päivän tänään ja menin vain n. 30-40min. Viikon kouluvääntö oli kyllä tehnyt ihan hyvää, sillä heppa tuntui tosi kevyeltä ja reippaalta, pehmeydestä puhumattakaan! Huomasin myös pitkästä aikaa maneesin peilin edessä ratsastettuani, että R on saanut jo tosi hyvin kaulalihaksiaan takaisin, kun vertaa siihen missä kunnossa ne olivat sen tullessa meille.
Raivostuttavaa kun en voi puhelimella lisäillä bloggeriin kuvia, joten en saa taas postailtua muutamaan päivään näillä näkymin. Huomenna teen aamutallia ja iltapäivän olen talkoissa ja kaverilla, tiistaina aamusta ratsastan ja teen sitten iltatallin. Loppviikko menee kutakuinkin samalla tavoin ja sunnuntaina olen Ypäjällä. Noh, koitan jossain välissä saada jotain aikaan!
