Jaska on ollut nyt klippaamisen jälkeen kivan reipas joka päivä. Hyvä niin, sillä nyt ei ole tarvinnut laittaa kannuksia ja törkkiä niillä Jaskan karvattomia kylkiä turhaan. Ostin Hööksiltä Bergenissä sellaisen mahasuojan lähinnä karvanvaihtoaikaa ajatellen, jolloin Jaskan karva hinkkaantuu todella herkästi ja käytin sitä myös ensimmäisellä ratsastuskerralla klippaamisen jälkeen, koska halusin tietää, miten herkkä Jaska on kun se on ensimmäistä kertaa nakuna. Tulin siihen tulokseen, että mahasuojan voi jättää kaappiin tammikuun karvanvaihtoaikaa odottamaan ja kannukset voi myös levätä niin kauan kun poika on yhtä herkkä pohkeelle kuin nyt. Aikalailla ideaalitilanne siis.
Takaisin valmennukseen. Aloitettiin tunti ilman jalustimia ravipuomeilla, väistöillä ja vastalaukkakaarilla. Jaska oli todella vahva edestä, puri vain kuolaimeen kiinni ja yritti venyttää itseänsä pitkäksi aina tilaisuuden tullen. Mun komentamiseeni se reagoi lähinnä protestoimalla ja oli vähän sellainen olo kun olisi ratsastanut itsepäisellä kamelilla :D Otettiin sitten kavaletit mukaan ja niitä + ravipuomeja hyödyntäen tultiin kaikenlaisia kiemuroita, joilla Jaska alkoi vähän pehmetä, mutta oli kovin innoissaan, joten pidätteiden perillemenosta saatiin vähän keskustella. Viimeinen tehtävä oli tulla kahdeksikolla kavaletteja ja puomeja niin, että diagonaaleilla olevien kavalettien jälkeen tuli siirtyä raviin ennen puomeja. Tämä aiheutti hieman haasteita koko ryhmälle kun hepat olisivat vaan painelleet innoissaan laukassa puomeille. Mutta koska Jaska on fiksu nuori, muutaman kerran kiskottuani sen väkisin raviin se tajusi mistä oli kyse ja muuttui yhtäkkiä aivan käsittämättömän pehmeäksi! Tuntui, että sillä oli takajalat allaan ja laukassa oli yhtäkkiä 5 vaihdetta enemmän. Poissa oli se kuolaimeen pureminen ja kiskominen. Ihan huippu fiilis!
Oli pakko liittää videon loppuun Jasen sinkaisu loppuraveista kun sellainen kerrankin tallentui kameralle :D Oli kyllä aika kesy versio normaaleihin verrattuna, mutta toi on niin tyypillistä Jaskaa. Ne pari kertaa mitä viime vuonna tulin siltä alas tapahtuivat ihan vastaavissa tilanteissa: ravaan loppuraveja kaikessa rauhassa rennolla hevosella, mistään ei kuulu mitään eikä kukaan tee mitään yllättävää liikettä, mutta yhtäkkiä heppa vaan katoo alta salamannopeasti...
Mun uutta Instagramia (@heidiaeq) seuraavat tietävätkin, että kokeiltiin viikko sitten Equitron-hoitoa. Se perustuu siis magneettiseen pulssiin, joka nopeuttaa solujen uudistumisprosessia, purkaa lihasjumeja silminnähtävästi (kova, jumissa oleva lihas rupeaa kasvavalla voimalla sykkimään hoidettavassa kohdassa) ja auttaa jopa jännevammoihin. Jaskalta oli tarkoitus hoitaa selän jumeja, mutta hoidon ansiosta selvisi, että sen oikea takapolvi oli kipeä (jonka vuoksi mahdollisesti selkäkin jumiutunut?). Kuulemma kyseessä oli nuoren hevosen kasvuun liittyvä yleinen ongelma: löysä polvi. Näytettiin se (tai oikeastaan molemmat polvet) sitten tänään eläinlääkärille, joka vahvisti asian. Ei haluta piikittää, koska Jaska ei ole reagoinut sen kummemmin asiaan, joten nyt toivotaan, että aika ja takapään lihaksiston vahvistaminen korjaisivat asian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti