Liebster Blog + harkkaestekisat + Jartsan valmennukset x2

Kiitos Liebster Blog -palkinnosta serkkuseni! :D Tästä Mandin & Ceran blogiin.

Liebster tarkoittaa rakastettua, rakasta tai suosikkia. Liebster-palkinnon avulla on tarkoitus saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.

Anteeksi, olen laiska, enkä nyt jaa tätä eteenpäin, koska olen tainnut jo kaikille lukemilleni alle 200 lukijan blogeille jakaa :(

On jäänyt nyt parit valmennuspostaukset tekemättä, joten saatte nyt kunnon pläjäyksen, kun Youube vihdoin huoli videoni. Lokakuussa oli siis kolme Jarin valmennusta, joista ensimmäisestä löytyy postaus täältä. Toisella kertaa maa oli jäässä, joten pidimme valmennukset sisällä, kun olimme ensin kiskoneet tolpat ja puomit irti jäisestä kentästä ja raahanneet ne Avantin kyydissä maneesiin. Maneesin pohja oli aika kamala, kuuluu tosta videoltakin miten se kumisi, joten ei hypätty mitään isompaa, eikä otettu yhtään ylimääräisiä toistoja. Onneksi sinnekin on tullut nyt uusi pohja, jolla pitäisi sitten selvitä tämä talvi vielä, ennen kun uusi halli tulee tilalle. En nyt enää muista sen tarkemmin kertoa tuosta valmennuksesta, kun siitä on jo aikaa, mutta Rasmu oli muistaakseni ihan hyvä, eikä meillä ollut suurempia ongelmia.

Seuraavalla viikolla oltiin taas ulkona. Kenttä oli ihan kamalan kurainen, pesin varmaan tunnin Rasmua ja kamoja valmennuksen jälkeen, koska mulla oli kypäräkin kurassa, vaikka en edes tippunut tai mitään. Vä'hän oli Rasmunkin mielestä inhottavaa (se kokee ilmeisesti olevansa maneesihevonen, koska on hallikisoissakin paljon kivempi kuin ulkona), koska se oli vähän löysä. Ei siis mikään paras suoriutuminen ollut kummankaan osalta, Rasmu mateli löysää laukkaa ja minä tein liikaa selässä...

Nami

Sitten nykyhetkeen. Tai ainakin viime viikonloppuun. Lauantaina klippasin Rasmun samaan malliin kuin viimevuonnakin. Sunnuntaina oli meillä "PRO Aulangon maneesi Harjoitusestekilpailut", joissa hyppäsin sitten metrin. Viimeinen luokka oli siis sellainen, että sai itse ilmoittaa millä korkeudella hyppää, kunhan se on yli 80cm. Rata oli aika... mielenkiintoinen :D Se oli suora kopio jostain Ypäjällä olleesta radasta, hieman vain kutistettu versio. Uralla mennessä sai varoa kaatamasta kolmosestettä ja sarjaa, radalla taas oli pari melkoisen tiukkaa mutkaa. Ihmeen hyvin siitä sitten selvittiin kuitenkin, vaikka mietin jo, että olisin hypännyt ysikymppinä, niin kuin kaikki muutkin samassa luokassa. Jostain syystä viimeinen este tippui Rasmun takajalkavirheestä, vaikka paikkakin oli hyvä. Ehkä laukka olisi voinut olla vielä aktiivisempikin, mutta vähän oli turha virhe. Salla sanoi perjantaina, että pitäisi tehdä innareita Rasmun kanssa, että sen sekä etusia, että takasia saisi aktiivisemmiksi, ja itse mun pitää kiinnittää huomiota siihen, että tulen nopeammin ja jäntevämmin pystyyn, enkä jää linjoilla ja sarjoilla lysyyn kaulalle.