Ei ollut alunperin edes tarkoitus tehdä tästä valpasta postausta, mutta sainkin sekä kuvia, että videomateriaalia, joten tulin toisiin ajatuksiin.
Keskiviikkona Anna tuli pitkästä aikaa pitämään valmennuksia niin, että mäkin pääsin mukaan. Aloitettiin tulemalla harjoitusravissa kolmea puomia, joiden väleissä käyntiin siirtymiset. Välit olivat n. 11m ja 15m. Mikään ei ole niin tuskallista, kun istua estejalustimilla estesatulassa harjoitusravissa.... Huhhuuh..
Samaa tehtävää tultiin myös laukassa (tosin ilman siirtymisiä) molemmista suunnista, pidempään väliin neljä askelta ja lyhyempään kolme.
Hypättiin ensin pikkuisilla esteillä vähän siksakkia ja rataan kuuluvia linjoja. Yritin ratsastaa Rasmua heti reippaasti eteen, että laukka pysyisi koko tunnin aktiivisena.
Lopuksi hypättiin rataa ja suorityksen piti sanoa itse omasta radastaan positiivinen puoli + jokin korjattava asia, jonka jälkeen muut saivat sanoa samat. Toi tuli kaikille ihan puskista, että piti kommentoida muiden ratoja, onneksi mä yleensä katson aika tarkasti miten muut menevät, joten keksin kyllä kommentitkin.
Mulle sanottiin korjattavina asioina mm. että tiet oli vähän huonoja ja positiivisena palautteena sain kuulla muilta, että mulla oli hyvä rytmi ja lyhyemmät ohjat kuin normaalisti (:D). Annakin kehui, että Rasmu oli hyvin takajalkojen päällä ja laukkasi aktiivisesti, enkä mä enää kuulemma tuupannu niin pahasti esteelle kuin ennen! Sanoin, että lähen yleensä tyrkkäämään esteelle silloin kun en näe etäisyyttä (ks. videolta vihreä okseri radalla) ja Anna sanoi, että jos ei näe, niin on parempi odottaa rauhassa estettä, koska hevonen selviää siitä kyllä, mutta jos tyrkkää sen pitkäksi ennen estettä, niin silloin ei välttämättä selvitä yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti