HUOM!
Vielä ehtii laittaa kysymyksiä kysymyspostaukseen!
Pantsun valpasta tulossa postaus, kunhan saan videot tungettua johonkin ja tekstit kirjoitettua!
Perinteisten kyytiongelmien jälkeen päästiin kuitenkin lähtemään kohti Ypäjää ja Junior cupin 2. osakilpailua. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan just niin miten olin suunnitellut ja pääsin taas maistelemaan Juhlakentän pohjaa. Edellisestä kerrasta tosin on jo muutama vuosi, mutta joku sen kentän pohjassa ilmeisesti vetoo mua...
Eniveis, valmistelin teille huolellisen kilpailupostauksen edellisenkin päivän rutiinit huomnioiden, olkaa hyvät!
Perjantaina tienasin itselleni lisää nukkuma-aikaa täyttämällä heinäverkot ja pakkaamalla ihan kaiken mahdollisen jo koppiin valmiiksi. Kopissa oli ihan järjettön jumboheinäverkko, ja vaikka täytinkin sen vain vajaasti, niin edes Rasmu ei saanut kaikkea kulutettua sitten matkan aikana...
Rasmun kanssa käytiin kentällä tekemässä vähän kavalettijumppaa. Muistin taas miksi vaihdettiin pois nivelillä hyppäämisestä, koska jarrut oli ajoittain vähän kateissa, vaikka esteet ei 50cm ristikoita hurjempia olleetkaan... Rasmu toimi lopuksi ihan hyvin, kääntyi mukavasti ja pidensi ja lyhensi askelta ihan ajatuksella.
Mulla on muuten muodostunut tavaksi katsella kisoja edeltävänä iltana huippuratsastajien ratoja ja virittäytyä siten kisatunnelmaan. Plus, jos kun esimerkiksi nyt hyppäsi ekaa kertaa isompaa luokkaa kuin aiemmin, niin paniikki häipyy kun katsoo pari sillä korkeudella hypättyä rataa youtubesta. Suosittelen :D
Löysin jonkun aikaa sitten netistä tuollaisen Horse show checklistin, johon voi vain laittaa raksia ruutuun kun pakkaa kamoja. Mulla on pahana tapana aina unohtaa tai ihan viime hetkellä muistaa jotain, joten tälläinen on ihan kätevä. Varsinkin kun oppii samalla englanninkielistä hevossanastoa.
No joo, kaivelin kaapeista kaiken, mitkä eivät olleet tallilla ja pakkasin mukaan. Laitoin kameran latautumaan ja sitten nukkumaan kymmenen aikaan.
Herätys lauantaina 05:09 (koska en voi laittaa ikinä herätystä tasaminuuteille...), aamupala naamaan ja tallille valmiina seuraaviin haasteisiin, joita olivat mm. se, että en ollut tajunnut varmistaa edellisenä iltana, että onko tallinavain edelleen vanhassa paikassaan ja koska tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, jouduin kiipeämään ikkunasta sisään (onneksi ei ollut talvi). Heitettiin alatallin hepoille aamuruoat ja startattiin 6:25.
Ypäjällä lähdin kävelemään rataa ja hui helvetti, miten isoilta ne esteet maasta käsin näytti... Kansallisten ratojen ero aluetason ratoihin on selvästi se, että ei ole ns. yksittäisiä esteitä, vaan kaikki ovat osana jotain tehtävää. Rata ei nyt kuitenkaan näyttänyt mitenkään ihan mahdottomalta + tiesin, että esteet näyttää ja tuntuu selästä pienemmiltä, joten en sitten panikoinut enempää ja lähdin takaisin kopeille laittamaan Rasmua kuntoon.
Tää on ehkä paras tilannekuva ikinä... :D
Kisagroomini Iiris jä ikävelyttämään Rasmua ja itse livahdin katsomoon tarkoituksena katsoa noin viisi ensimmäistä ratsukkoa ja mennä sitten verkkaamaan (lähdin numerolla 22). Jotenkin multa meni kuulutuksissa lähtönumerot ihan ohi ja kun olin ehkä kolme ratsukkoa nähnyt, kaveri möläytti vieressä, että nyt on vissiin kymmenes menossa. Tuli pieni paniikki ja säntäsin hakemaan Rasmua ja sitten verkkaamaan. Suoraan ravia, laukkaan parin kierroksen jälkeen, yksi hyppy kavaletille, 2 pystylle ja okserille, joiden jälkeen mua huudeltiin jo portille. Aikataulutus siis todellakin kusahti, koska radalla sai olla suorittavan lisäksi 2 + portilla 1. Verkassa Rasmu oli ihan älyttömän löysä (normaaliakin löysempi), mutta en oikein ehtinyt tekemään asialle siellä mitään. Radalle päästyäni yritin sitten tehdä vähän laukannostoja ja siten herätellä takapäätä. Niin kuin normaalistikin, Rasmu piristyy heti kun pääsee suoritukseen ja ensimmäinen linja meni tosi hyvin, kolmannelle okserillekin tulin hyvin, vaikka siihen oli moni kieltänyt. Jotain sitten tapahtui kun kolmosen jälkeen pääsin neljännelle. Näin paikan, ehkä vähän lähellä, mutta ihan selvittävissä. Sitten multa meni ihan ohi, että mitä ihmettä siinä ponnistuksessa tapahtui kun tajuan vaan, että Rasmu sukeltaa puomeihin, minä lennän kaulalle ja seuraavaksi tajuan olevani maassa.
Videolta näyttää siltä, kuin R olisi vähän kytännyt tuota nelosta, mutta hevosena, joka ei kiellä, ponnistanut takapäällä ja sitten päättänytkin etupäällä kieltää, mutta unohtanut, että takajalat ovat jo ilmassa. Jaa-a, we'll never know...
Vähän jäi harmittamaan, että tuli tehtyä sinänsä turha reissu yhden luokan takia, jota ei päästy edes loppuun. Harmittaa myös, että kävi noin ekoissa kansallisissa / ekassa 115cm luokassa, koska alkurata sujui ihan lupaavasti. Toisaalta taas ei harmita, koska nämä nyt olivat vain yhdet kisat ja kun ei sattunut kumpaakaan niin turha itkeä. Ja yli vuosihan siitä jo on kun viimeksi lensin, joten ehkä oli ihan aikakin kirjaimellisesti tipauttaa mut maan pinnalle... Danin kanssahan vuonna 2011 en muistaaksini tainnut yksistäkään kilpailuista selvitä tippumatta toisessa luokassa, että tuttua hommaa sinänsä. 2010 lensin D:ltä tuolla samaisella Juhlakentällä ja sain jonkun ihmeellisen lihasvamman jalkaan, enkä kävellyt loppuiltana...
Kamat pois ja koni koppiin + suunta kohti kotia.
Kotona kävin kävelyttämässä Rasmua hetken rannassa ja päästin sen sitten tarhaan, jossa se ehti piehtaroida itsensä taas ihanan pölyiseksi samalla kun haettiin sille pellava...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti