Tuusula Derby

Perjantaina käytiin Ainossa hyppäämässä Racingin noviisisarjaa 4-5 -vuotiaille. Jaska matkusti tällä kertaa yksin ja oli vissiin vähän jänskää kun heinäverkko ei koko reissun aikana juuri tyhjentynyt. Kisapaikalla tyyppi käyttäytyi kuitenkin todella rauhallisesti ja oli verkassa jopa pohkeen takana. Pienet sydämentykytykset ehti kuitenkin yksi käsihevosalueen karkulainen aiheuttaa (kuvitelkaa verkkakentällinen nuoria hevosia reagoimassa tähän tilanteeseen... :D) ja radalla ennen luokkaa palloillessamme tuomaritorni sekä kuusiaidan takaa kuuluvat pesäpallopelin äänet myös vähän jänskättivät. Noviisisarjan osakilpailuissahan on siis se kiva, että nuoret pääsevät kymmeneksi minuutiksi tutustumaan kisakenttään ennen luokan alkua. Edellisen päivän livelähetyksen seuraamisen jäljiltä tiesin, mitä kohtia kentällä ja sen ympäristössä halusin käydä näyttämässä Jaskalle, ja tuo 10min oli sen vuoksi hyödyllinen, vaikka kaksi valmistautuvaa ratsukkoa saivatkin olla radalla luokan aikana.

Verryttelystä noin yleensä tuli ehkä hieman turhan pitkä tällä kertaa, koska ilma oli jo aamulla melko lämmin. Valmistautuessani olisin saanut ehkä vähän terävöittää Jaskaa, koska ykköseltä otettiin heti yksi turha puomi. 2-3 suora pysty-okseri -linja oli 24m, joten ajautuessani hieman pohjiin kakkoselle, tiesin, että Jaskan laukalle väli olisi ollut ihan normaali 6 ja siksi pyysin vain hitusen eteen. No, ei olisi pitänyt pyytää yhtään, sillä väli osoittautuikin lyhyemmäksi mitä olin luullut ja nappasimme kolmoselta myös yhden puomin.

Nelospysty oli kentän takanurkassa pesispelin äänien luona, joten päätin pyytää Jaskaa vähän aktiivisempaan laukkaan, jotta se ei keksisi tehdä mitään tyhmää. Paikkakin oli parempi ja onnistuin sitten säilyttämään tuon reippaan temmon tasaisena läpi koko loppuradan, eikä loppajalka lopsautellut kinttujaan enää sen enempää. Radan viimeinen este oli sarja, jota edellä menneet nuoret olivat vähän katsoneet kun A-osan eteen tuli iso varjo sen portista. Videolta näkyy, että Jaskakin vähän epäröi ja leiskautti sitten aika korkean hypyn, mutta onneksi sillä on niin pitkä askel, että se venyi helposti B-osalle ja selvittiin kunnialla maalilinjan yli. Arvostelu luokassa oli A.1.0, mutta tuloksista huomasin jälkeenpäin, että meillä oli koko luokan toisiksi nopein aika! Jaskalla on niin pitkä askel, että kummasti se kuljettaa, vaikka videolta, saati sitten selästä, matkanteko ei tuntunutkaan nopealta.

Venyy venyy!

Tämä rata oli niin paljon tasaisempi kuin Hyvinkäällä viikkoa aiemmin, joten vaikka pariin puomiin osuttiinkin, olen ihan supertyytyväinen! Kisaputki jatkuu toivottavasti perjantaina Turussa toisella noviisisarjan osakilpailulla, jos vain saan uhkaus-kiristys-lahjonta -periaatteella kuskin meille jostain... (Saa ilmoittautua vapaaehtoiseksi..!)

Iloinen Reissu-Jaska takaisin kotona!