"Onneks sä oot tollanen apina niin sä pysyt kyydissä!"

Jaska otti vähän nokkiinsa kun osui puomiin... Mutta mua ei tollasilla pikkupukeilla alas saa! ;)

Seuraavalla kierroksella ei ollut pelkoa kolahteluista

Pääsin siis pieneen tasapainotreeniin Annan valmennuksessa eilen kun Jaska sinkoili koko viikon edestä milloin mihinkin ilmansuuntaan. Alkutunnista se oli aivan järjettömän löysä ja kilometrin pohkeen takana, mutta kun olimme hetken tulleet ensimmäistä tehtävää (ravipuomeilla varustettua ympyrää toisessa päässä, väistöt pitkillä sivuilla ja kevyessä istunnassa laukkaympyrä toisessa päädyssä) niin J keksi singahtaa pariin kertaan laukkaympyrällä mun altani saaden samalla itsensä hereille ja hieman miellyttävämmäksi ratsastaa. Ravi oli singahdusten jälkeen helpompaa työstää ja Jaska taipui kohtuullisen hyvin jopa vasemmalle. Laukka oli vähän epätasaista, mutta sen voi laittaa sen piikkiin, että en ole Jaskalla juuri kevyessä istunnassa työstänyt laukkaa.

Hypyt aloitettiin ympyrällä ristikoilla. Me tulimme vain kahta kerrallaan kun muu ryhmä teki neljää askelta neljän ristikon väleihin (12,5m). Jaska oli vähän kiireinen mutta teki hyviä hyppyjä ja vaihtoi mukavasti laukatkin. 

Verryttelyn jälkeen tultiin pitkillä sivuilla olevia suoria ja kaarevia linjoja (kaikki 27m) sekä lopuksi kertaalleen jonkinlaista siksakkia keskellä maneesia olevilla pystyillä ja oksereilla. Jaska meni ensimmäisen kierroksen linjoilla todella taitavasti, jos viimeisen kaarevan linjan pidentymistä ei huomioida (kuudella askeleella ilman ongelmia 27m, hups). Toisella kierroksella toin sen vähän kauas ja olin vaan hiljaa joten Jaskan aivoissa raksutti, että "nyt se mama haluaa varmaan että mä otan tähän vielä sellasen pikkuaskeleen" ja niin se sitten otti, seurauksena etupuomi mukaan, mikä oli Jaskan mielestä IHAN KAMALAA, joten se kiskaisi kunnon pukit ja kiihdytyksen perään niin, että sieltä olisi hyvin voinut lentää tangentin lailla kyydistä jos ei olisi ollut tilanteen tasalla :D Ihan positiivinen reaktio tietenkin estehevosenalulle, varsinkin kun hypyt tuon jälkeen olivat todella ilmavia! 

Siksakkitehtävässä kyllä huomasi lopuksi, että jättiloikat olivat vaatineet veronsa kun Jaska oli taas yhtä vetelän oloinen kun tunnin alussa. Huomaa kuitenkin, että J jaksaa nyt paljon paremmin kun sillä on kertynyt jonkin verran kuntoa. Lokakuussa se oli nimittäin ihan tuupahtamispisteessä jo muutaman ensimmäisen hypyn jälkeen. Anna sanoi, että Jaska on tosi hyvin ikäisensä tasolla ja antoi ohjeeksi tehdä nimenomaan taivutteluita ja väistöjä paljon. Jaskahan oli Annan luona kolmivuotiaana ennen kuin se tuli Aulangolle, joten Annakin tuntee tyypin hyvin.