Pantsun valmennus - maanantai

Koska mitään kommentteja ei tullut, laitan kummankin päivän valmennukset erillisiin postauksiin. Julkaisen tiistain osuuden varmaan torstaina.

Sairastuin sunnuntaina flunssaan, joka oli kiertänyt jo lähes kaikki tutut viime viikkoina läpi. Enkä tarkoita mitään pientä nenän vuotamista, vaan ihan tajuton kurkkukipu, kaikki hengitystiet tukossa, päänsärky ja muutenkin heikko olo oli. Kirosin sitten, että tosi kiva kun on odottanut tätä valmennusta koko syksyn ja talven, ja sitten tulee edellisenä päivänä kipeäksi... Sattui muutenkin vielä niin, että viime viikon sateiden ja kylmyyden jälkeen tietenkin tuli sitten kerrasta helteet - maanantaina ennen yhdeksää oli jo 20 astetta ja kahden jälkeen kun oma ryhmäni aloitti, oli asteita varmasti lähemmäs kolmekymmentä. Noh, mähän en tätä kaksipäiväistä olisi mistään hinnasta väliin jättänyt, joten hammasta purren yritin ratsastaa normaalisti.

Alkutunti tehtiin sileää tuttuun tapaan. Laitoin myös nivel-ohjat, jotta R tulisi rehellisemmälle tuntumalle, pelkällä gag-ohjalla ei yleensä oikein onnistu. Tehtiin mm. avoja vastalaukassa aitaa vasten, takareita ja suurin osa tästä "verryttelystä" tietenkin ilman jalustimia ja ilman levähdystaukoja. Rasmu oli kiva ravissa, mutta laukassa en saanut avoissa kunnolla takapäätä siirrettyä sisään.

Hyppääminen aloitettiin ympyrällä, jossa kaksi ristikkoa kummallakin puoliskolla. Toisten ristikkojen väli 13m ja toisten 11m, molempiin piti tehdä kolme askelta. Kaikki meni hyvin, jos yhtä sähellystä ristilaukkojen kanssa ei oteta huomioon. Tehtävään lisättiin myös diakonaaleilla olevat linjat, toinen 6 askelta, toinen etäisyys piti ratsastaa "tunteella". Diagonaaleilla alkoi vähän homma takkuilemaan, aloin väsähtämään ja en pystynyt enää keskittymään etäisyyksien ratsastamiseen. Varsinkin esteiden noustessa pidempi väli ei vaan onnistunut sitten millään, kun en osannut/jaksanut/pystynyt ajattelemaan, että jollain tavalla korjaisin ratsastustani. Tulin joka kerta samalla tavalla, kunnes Piia käski tasapainottamaan pystyn jälkeen ja ratsastamaan sitten reilusti eteen. 

Ei kyllä ollut ihan omaa tasoani toi maanantain ratsastus, mutta parempaankaan en siinä kunnossa pystynyt. Onneksi Rasmu on niin kiltti, että pelastaa mut edelleen joka kerta kun rymäytän ihan pohjiin. Voin kertoa, että valmennuksen jälkeen olin aikalailla pyörtymispisteessä :P